1600

Kiitos kaikille kirjajuttuja kommentoineille ja aika mieletöntä palautetta onkin saatu, tuntuupi hyvälle se ja tästä on hyvä jatkaa. Tai no, ihan rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että jatkettu on jo. Pari mallia on kirjan jälkeenkin jo odottamassa julkaisua ja yksi aluillaan lähtemään merten taakse. Mutta sitten olisi ihan oman neulomisen vuoro, hetki ainakin, omia juttusia (onkohan tää hokema menettänyt uskottavuutensa).

Thank you all about comments of the book. It is ready, in Finnish, soon it will be available in English too. It is so great to know that work was worth of it. We'll blog about designs etc to book blog soon. 


I knit last night almost in the dark and should have something brainless and easy to knit. So I took my one skein of Lima and decided to make easy scarf to my SIL, who itches rough wool. I'll test her :) with alpaca now. But this one skein, who the hell bought ONLY one 50 grams skein of great yarn. Me. And now I cannot buy yarn until Christmas. So, one skein scarf it will be. 

Tosin nekin on aloitettu jo, pitää olla aina jotain. Eilen neuloskelin pitkän tovin melkein pimeässä, joten piti kehitellä aivotonta menoa mukana pitkään kulkeneelle Limalle. Rowanin lanka on aikas ihanan pehmoista ja alpakkaista ja mulla on sitä vaan kerä (todella fiksu päätös ostaa vain 50 g, etenkin kun huomaa myöhemmin olevansa lankalakossa ja jatkokeriä ei tuolle tule). Joten, kutiava käly saanee pienehkön huiviretaleen, jolla testataan kutiavuus, eli onko se vain karheahko villa vai jumiiko alpakkakin.

Monessa suvussa on varsinaisia perintöjä ja aarteita jaettaviksi jälkipolville. Niin meilläkin. Jo edesmenneiden isotätien ja ehkä joidenkin muidenkin kätköistä periytyi mulle asti...nappeja. Osa vielä levyissä olevista lienee mummon siskon miehen putiikista 1900-luvun alkupuolelta, osa aikojen saatossa talteen korjattuja erinäisistä vaatteista.


Many families have their treasures to share. So have we. Already gone gran aunties and maybe other late relatives have had interest to collect buttons. And now I have most of them :). These, in the card, are coing from beginning of the 20th century, from my granny's sister and his husbands shop.