Mä näköjään koukkuunnun helposti. Ensin pitsihuivit ja nyt sit tää kirjoneule..
Eilen mentiin tähän asti
Tänään oon jo tässä samalla tehny kaikkea muuta, mutta silti näyttää lupaavalle ekan hihan valmistumista ajatellen.
Yks selkeä apu kirjoneulepinnan tasaisuuden takaamiseksi on pyöröpuikko, joka on juuri saman kokoinen kuin neule. Saa heti neuloessa pinnan suoraan, joten ei kiristä eikä purista ja neuloessa se pieni venytys taas takaa sen, ettei tarvii antaa "ylimääräisiä löysiä" taustalle langanjuoksuihin. Ne mulla on aina onkelmakohtia ja takuu epätasaisesta jäljestä.
Hihoja ja yläosaa neuloessa pystyy vielä säätää (suunnittelin neulovani hihojen istutukset raglanina, joten pyörien sekin), mutta mun melkein insinööriaivot on ylikuumennuksessa kun mietin tuota helmaosaa. Vinoon pitäis neuloa, mut pyörönä.. sakset ja ompelu ei oo ongelma, urheasti olen saksinut neuleita aiemminkin, mutta muuten se neulominen...
EDIT: Lanka on Lopo Xavieri Phoebus, suoraan Portugalista, Portosta. Ja puikkokoko 4 mm.
Ohje on Fair Isle Bias, Loop-d-loopista by Teva Durham
5 kommenttia:
Onpa kaunista! Itsellä on tavoitteena joku päivä opetella kirjoneuleita tekemään, nyt ei ainakaan riitä vielä kärsivällisyys!
Huh. Olet nopea. :O
Upea ja nopeasti etenevää! Mistä langasta muuten teet tuota?
Kivan näköistä! Mulla on kanssa menossa joku kirjoneulevimma, aloitin tosin "vaan" lapasista... nekin on jo sata kertaa purettu ja aloitettu uudestaan... aina menee joku kuvio sekaisin. Jonain päivänä niitä ehkä kehtaa esitellä blogissakin! :)
Hienoa jälkeä!
Mullakin on kyseinen kirja - siinä on kyllä jotain harvinaisen hauskoja juttuja. Itse mietin jos kyseisen neuleen teen, vain rinnuksia uskaltaudun kirjoneulomaan :). Sen verran tumpelo olen..
Lähetä kommentti