Jättiraitaa

Novitan seiskaveljeksen jättiraita pyrki kovasti puikoille, joten mikäpäs siinä. Almost-Mariah odottaa siis hetken vieläkin.

Käytän usein farkkuhamosta ja sen kanssa polvisukkia, joten jättiraita suorastaan huusi päästä moisiks. Arvelin jo alussa, että kerällinen ei ihan riitä, mutta uhkarohkea yritys kuitenkin (Nalle-color riitti polvisukkiin). Mitä enemmän oon neulonu tuota ja kattellu langan värejä sitä enemmän mä siitä pidän. Tosin isompina pintoina vois olla aika räväkkää...toisaalta se Modan kannen paita on alkanut miellyttää silmää enemmän ja enemmän.

Muttamutta.. pari negatiivista kommenttia tuosta langasta:
- perhana, miten menee lankaa hukkaan kun tasoittaa raidat, jotta ne osuis kohdalleen molemmissa sukissa. Juujuu, ei pitäis olla niin tarkkaa, mutta kun on. Kaks suht samanlaista sukkaa ois kiva saada. Ja pakostakin ne välipätkät, jotka ei oo täyspitkiä jää käyttämättä, jos aikoo saada raidat kohdalleen. Sellasia muutaman metrin pätkiä..jihaa..
- värjäyspätkien pituus heittelee hieman (sukassa about kerroksella), joten ei voi luottaa raitoihin vaan on laskettava kerrokset. Tässä vaiheessa oon jo luovuttanu täysidenttisyyden sukkien kohdalla.
- pinkin ja sinisen vaihtumiskohta on RUMA ja varsinkin jos se yllärispylläris osuu näkyvälle paikalle (tuo kuva näyttää paremmalle kuin mitä vaihto on luonnossa). Sama oranssin ja vihreän välissä, mutta sei oo ihan niin paha.

Derea kommentoi langan solmuisuutta, mulla oli sen suhteen perfecto kerä, mutta noita väripilkkuja on vähän siellä sun täällä..ei tosin häirääviä.

Ja se isoin ärsytys kaiken mukavuuden ja nopeuden keskellä.. eihän se kerä riittäny. Tuossa on nyt se mitä on jäljellä; purkupätkiä, melkein yks kerta kaikkia raitoja kerällä, vajaa pinkki ja yks kokonainen sukka sekä toisesta reilu puolet vartta. Ja mä kun kuvittelin saavani ne maanantaina jalkaan. Ääääääääh. Joutuu venyy ja ehkä tiistaina sit..