Vapaalankahuovutustarina jatkuu...
Heitin lisää sekaan punaista hahtuvalankaa ja iskin taas rullalle koko huivin sekä koneeseen. Pthyi. Mihinkäs se enää muuttuis. Punainen kyllä pysyi punaisena, mutta alla on harmahtavanvihertävänrusehatavankukertava pohja, joka ei miellytä silmää, ei vaikka kuin yrittäs hyvällä tai pahalla. Mietin jo pannumyssyksi muuntamista, mut noi värit on kertakaikkiaan niin hirveet. Saa nähdä mistä Räkä löytää itsensä. Oppimiskokemus tämäkin.
Ja sitten nää kovanonnen lapaset. Tuli taas kerran opittua se, että pitäs tehdä kerralla valmiiks. Molemmat lapaset pitäs väsätä samantien, eikä jäädä odottamaan tulevaisuutta ja mukavampia aikoja. Mun käsiala on taas muuttunu sen verta noitten tekemisestä, että teinpä sitten vajaan kahden lapasen sijaan reilut kolme ja puoli lapasta. Molemmat meni tuplaten uusiks osittain. Ja molemmista oikean käden lapasista tuli himppa pienemmät taistelusta huolimatta. Toivottavasti venyttely, kastelu ja säätö auttaa asiaa. Ärsyttävää.
Valkeapunaiset on seiskaveljestä, 3,5 mm puikoilla. Punakirjava sydän on tehty silmukoita jäljitellen lopuksi päälle, muut sentään on neulottu sekaan. Maastokirjavat on sitä masentavaa poppia, josta erottaudun tämän jälkeen. Men tahdo neuloa sitä enää. Kamalan näköistä lankaa ja kamalaa neuloakin. Puikot 5,5 mm.
Molemmat muksukokoiset ja lankaa meni satunnaisia jämämääriä. Olipas puristus, mut nyt ne on valmiit.
Almost-Mariah on hihoissa menossansa. Se todellakin on almost... lähinnä vain idea ja hihojen palmikot on samanlaisia, tai samansuuntaisia.
2 kommenttia:
lahjoita huivi seuraavan Rölli-elokuvan reksvisiitaksi?
Tuli myös peikkoilut mieleen :)
Lähetä kommentti