Juniori tilasi lapaset, ruskea-keltaiset. Hassua miten hyvälle tuntuu se, et saa moisen, itsestäänselvän tilauksen. Osoitus mulle siitä, et ne lapaset on tilauksen arvoiset ja molen pätevä tekemään moiset :). Pienet on ilot... ja mut on helppo näköjään pitää tyytyväisenä.
Nyt tosin on vielä omat kesken. Jättiraita pitää tuhlata. Mä en siitä tee mitään isompaa ja lapaset on just hyvät kun niitä kerta aina tarvii. Jos niihin tekis jarrut Lauran tapaan. Mä kun oon noilla Tiimarin väreillä tehny aikasemminki juttuja ja niitä on valmiina tuolla kaapissa.
2 kommenttia:
Onhan se mukavaa, että lapset pitävät äidin tekemistä neuleista ja pyytävätkin niitä, mutta mulle tulee usein riittämättömyyden tunne, kun kaikki neljä haluavat jotakin... ja kaikkien toiveen pitäisi olla se ensimmäisenä puikoille pääsevä. No, onneksi nuo pienemmät ovat vielä tyytyväisiä sukkaparin saatuaan, esikoinen osaa jo vaatia vähän isompiakin juttuja;)
Useamman muksun kanssa toki eri asia, mutta lämmittää kovasti se, et Juniori osaa arvostaa ja kranttuna nuorena miehenä myös hyväksyy päälleen tekeleeni :)
Lähetä kommentti