Kisakunnon ja motivaation etsimistä..

Ompputumput on uusiks koneessa kera kännypussukan. Mua vähän arvelutti laittaa tumppuja uudelleen, koska ne on melkein sopivat. Saa nähdä millaiset niistä tulee. Voihan ne tietty lahjottaa aina jolleki pienikätiselle, mutku tykästyin jo kovin.

Kirin teko on nyt jokseenkin tuskaa. Sain lisää lankaa tänää ja oon nyt neulonu kokonaiset kaks riviä. Kuviokerrasta on kasassa nyt 8/12 ja jotenki tökkii kamalasti. Onneks olympialaisia on vielä kymmenen päivää jäljellä. Oon vaan seuraavat kaks päivää tiiviisti koulutuksessa, johon en vihti kiriä raahata, mut sukkaa varten lankaa ja puikot ajattelin ottaa. Pelkkä istuminen kahdeksan tuntia paikallaan on mulle Todella Liikaa.

Kännypussukka on kokeiluversio. Tarviin lähinnä liikkatunneille kännykää mukaan ja se ois hyvä saada takin alle pakkasella, jotta akku kestää. Niinpä tumpuista jääneestä Tovesta neuloskelin tossa yhdistetyn joukkuekisan hiihdon aikana pussukan, johon on laskettu n. 25 % kutistumisvara. Tai no, laskettu, arvioitu silmämääräisesti on ehkä totuudenmukaisempaa. Kaulalenkki on tehty i-cordina ja pussukka muutenkin neulottu kokonaisuudessaan kasaan kerralla. Ainoa missä käytin neulaa oli i-cordin kiinnittäminen toisen reunan silmukoihin.

Puuh. Kiri oottaa. Sitkeyttä ja sisua kaivattas.

Myöhemmin: Ompputumput huovuttu hieman, ohjelma kun oli villapesu, joten ne on nyt just hyvät, päällä olevat kukatki huovuttu vähän lisää ja näyttää nyt hienolle. Kännypussukka meni uusintaan muun pyykin seassa 40 asteen kirjopesuun.