Fisupeitto

Valmis. Tänään aamulla virkkailin viimeiset kiinteät silmukat päätyihin ja nyt se on siinä, ainakin näillä näkymin.
Mitat: n. 130 x 190 cm ja paino normaalipainon ylärajoilla.
Lankana Madarin Petit ja Classic, usein rinnakkain ja Suvi. Lanka on kaksinkertaisena.
Puikko 4,5 mm urhea 40 cm bambu-pyörö, jonka uskoin luovuttavan jossain vaiheessa, mutta tyytyväisenä se meni lomalle ihan ehjänä.


Kaloja, aaltoja ja kaakeleita. Fisut altaassa siis. Kaloja on kaikkiaan 88 ja niiden ohjeen löysin mm. täältä ja omat korjauksineen on peiton aloituspostauksissa.
Pikkuisen vajaat kaksi kuukautta pyörähti. Inspiraation sain Marilta ja Tekele&Tuunaus tarjosi kalat.

Rowanin tilkkujen, "kaakeleitten", ohje on SK 2/2006 ja siihen tein omia variaatioita kulmakavennuksiin. Ohjeessa kavennus on kolme oikein yhteen, mä tein sen "nosta, nosta, neulo, vedä nostetut neulotun yli". Taipui tuo puuvillalanka siihen paremmin. Muuten, jos nyt alkaisin tehdä peittoa niin tekisin sen varmaan pelkästään Rowaneista, niin jotain silmää miellyttävää noissa lappusissa on.. Jäis kalat paitsioon.

Keskiosan aalto on perus-siksak lisäyksiä ja kavennuksia tasaisesti. Tylsin osa koko peitosta, hmph.

Saumat on suurin osa virkaten, Rowanit toki kasasin neulan kanssa, mutta nekin on virkattu oikealta puolelta kiinteillä silmukoilla toisiinsa. Kalat yhdistin piilosilmukoilla nurjalta. Päältä kiinteillä virkkasin myös kalat aaltoihin ja nurjalta palat kaloihin. Säädin saumojen puolia siksi, että ne rajaa joitakin osioita kivasti ja pistää saumoja suoriks.

Mitä tekisin toisin: Eh. Langanpäättelyistä tulikin jo mainittua, mutta meni se, kun ei stressanut, vaan teki omaan tahtiin. Jättäisin väreistä turkoosin ja beigen pois. Kirkastais kovasti ja no, tuo turkoosi on Ruma. Tuossa keskiaallossa se tekee jotain ärsyttävää, en tiedä mitä. Tajusin sen vasta kun aaltoa oli metrin verran, enkä jaksanut purkaa. Voi olla, että aalto vielä saa mereneläviä virkattuna kaverikseen, ehkä.

Kokonaisuutena pidän kovasti koko peitosta ja siitä, että se on puuvillaa, käy mein perheelle, ei kutkuttele ketään. Väritkin noin yleisesti ottaen on mun suossareita. Valkee raikasti, vihree ja keltanen on ihan parhaita. Projekti itsessään oli aika opettavainen. Oon yhden työn ihminen ja tuntuu, että se käsillä oleva pitää saada loppuun, ennen kuin aloittaa seuraavaa. Siksi tuntuu hyvälle, että näinkin isotöinen projekti kasaantui ja jaksoin tehdä sen loppuun. Ja no.. nyt pääsee ihan muihin juttuihin käsiks.. Innosta pomppien.

Kelpaa nyt torkkua peiton alla, varsinkin kun sisällä on 30 astetta lämmintä.