Lehtitakin säätö on ollut varsinaista vehtaamista. Purin ja kasasin ja purin ja kasasin. Ihme et kärsivällisyys riitti...
Purin kauluksen ja nappilistan, Katkaisin kainaloiden kohdalta, purin helman ja neuloin sen uusiks, ylhäältä alas. Sain pääteltyä ja päätin tehdä kauluksen, jolloin lanka loppui. Susanna auttoi ja posti toi Samosta lisää. Kaulus kasvoi ja lopulta oli mukavan kokoinen. Päättelin sen pienin säädöin, mutta jäin epäröimään jälkeä.
Kaulusta neuloesssa olin katsellut etureunoja ja helmaa sillä silmällä - Helma auki, resori purkuun ja etureunan silmukat vaihdettiin virkkuukoukun suosiollisella avustuksella ainaoikein-neuleesta sileäksi oikeaksi. Helmaresori uudelleen ja sen päättely.
Tässä välissä olin myös kokeillut miljoona erilaista versiota nappilistaks ja päädyin sit lopulta etureunasta poimittuun kuuden kerroksen 1 o 1 n, eli samaan kuin muissakin reunoissa. Jossain välissä nappilistaa pohtiessa tein myös taskun.
Nappilistat kasaan, tasku paikalleen (ommelen, purkaen ja virkaten lopulta). Langat päättelyyn ja nyt takki on pesukoneessa. Värikylpy.
Mietin sitä, et mikä saa tekemään järjettömän paljon työtä, loppujen lopuks aika turhaan. Jos suuremmassa mittakaavassa ajattelee niin noitten säätöihin kulutetulla ajalla vois vaikka parantaa maailmaa omalta osalta. Mut ehkä mä parannan lähiympäristön ja oman itseni maailmaa kun puran kiukkuenergioita lenkkipolulla tai puikkojen kanssa heiluen (lähes vaarattomasti). Jotenkin hupaisaa on myös se, ettei maailma kaadu vaikka tuo takki tulis langanpätkinä tuolta koneesta ulos. Mitähän tällä sit oikein saavuttaa ja miks tätä kaikkea tekee?
4 kommenttia:
pitsihuiveista vielä, "mystery stole2" on avoin vielä tään viikon loppuun, siis siihen pääsee mukaan. täällä voipi liittyä http://pinklemontwist.blogspot.com/2006/06/mystery-stole-2006.html
ja miksi väkertää ja äheltää neuleiden kanssa, siks kun se on hauskaa. samalla voi parantaa maailmaa kun kädet käy, tai on näytettävä ittelle että vielä mä sen langan tai mallin tms selätän, tai vain siksi että hullulla on hauskat huvit, ja hulluhan saa olla. tai sitten vois ajatella toisinkin päin että mitä sitten tekis jos ei neulois, onpahan poissa muusta pahanteosta, eli jatketaan vain harjoituksia.
:)
Kävin tuon stolen sivun kattomassa, mutta taidan passata nyt, sillä on noita ohjeita kasa tuossa, joita alkaa toteuttaa ja intoakin, hetken laman jälkeen. Takki tuli uudestisyntyneenä koneesta..
Voisiko tähän käyttää semmosta vanhaa sanontaa ku: Kaikki mikä ei tapa - vahvistaa.. Tuollaisen jälkeen osaa taas nauttia jonkun toisen työn helppoudesta, se menee melkein itsestään :) (tai sitten ei..)
Kipru
:) Juu, ja tyytyväisyys on huomattavasti korkeammalla nyt, kun takki on vihdoin sitä, mitä sen haluan olevan.
Lähetä kommentti