Siis kävelin firman ohi ja päätin kipaista kysymässä saisinko viikonlopuksi kerijälaitteen ja vyyhdinpuut lainaan. Kassalla oleva tätönen oli varsin tiedoton ja etsi käsiinsä The Tädin, joka alko urputtaa ja oli tulla silmille ennen kuin edes tajusi mitä mä halusin. No, selvisi, ettei moisia heiltä lainailla kun ne menee kaikki rikki ja on niin kalliita. Paitti et reilu kuukausi sitten moinen onnistui ihan nätisti (minkä myös kerroin Tädille). Ei kuulema epäile että mä hajottaisin.. mutta kun Joku..
No ehdotin varovasti, et voisinko mennä sinne lankojen kanssa kerimään.
- Ei käy, me emme lainaa niitä välineitä kellekään, koska ne menevät rikki ja ovat niin kalliita.
Tässä vaiheessa otin jo taka-askelia kohti ovea. Vielä täti selitti ja selitti..
- Kiitos, ymmärsin. HEI HEI!
Pikkujuttu, mut tuli tosi tyhmä fiilis. Eikä se, etten saanut lainata niitä vehkeitä y-m-m-ä-r-r-r-s-i-n jo ekalla selityksellä, vaan se Tädin asenne kohdella mua kuin idioottia ja olla niin helvetin ylimielinen.
Jos söisin suklaata ni vetäsin nyt levyn tai pari.
Hitsi, oiskohan pitäny kysyä, et vihtiskö se sit keriä mun pari kiloa vyyhdillä olevaa lankaa keriin. Taidan kiertää firman taas hetken kaukaa, ennen kuin kolhittu itsetunoni unohtuu lankahimon alla.
Tuulia oli tehnyt aivan mielettömän hienon takin, kävin kuolaamassa palmikoita ja kiemuroita. Mulla on kans Kalevalaneuleet kirja ja pitänee paneutua siihen enemmän. Palmikoista puheenollen, Phildarilta on tullu taas uusia lehtiä ja lankesin eilen irkkuneuleisiin (ja vähän muuhunkin), etenkin tää ja tää on suorastaan pakkosaada-tavaraa.
Palmikoista ei pääse, enkä tahdokaan. Mummin joululahjussukat valmistuu kovaa vauhtia (osansa asialla mummin sirolla 36 jalalla)Log Cabin Socksithan ne ja kiitti Mari.
Palmik.. Uusi Ulla on ilmestynyt ja siellä on vihreän päivän sliparin ohje. Löysin isse heti kirjoitushäirän, mutta ei se onneks vaikuta ohjeen toimintaan. Jos siitä ohjeesta on kysyttävää tai jos on ongelmia sen kanssa niin tönikää. Muuten, Ullan osoite kannattaa kirjailla oikein, ettei eksy tänne.
Ainii, se eilinen postimiehen hermoromahdus. Ne varmaan inhoo mua :) noitten isojen kirjeitten ja pukettien kanssa. Tää postinkuljettaja oli päättänyt tunkea, ahtaa ja runnoa taktiikalla "pakko mahtua kun on vihitty". Ei mahtunut tai kuten yleensäkin, tekniikka oli puutteellinen. Oli sitten päätynyt jättämään ns. huulille.SNY:lle on viimeinen pakettipuketti kasauksessa. Jänskättää vähän ja tekis mieli taikoa sinne vaikka mitä. Nyt on varmaan hyvä hetki myös kertoa (valitettavasti kuvaa en löydä vaikka se on ollut olemassa) että neuloin alkusyksystä SNY:lleni Rufflesia. Huivi ei ole vieläkään valmistunut, eikä se lähde viimeisen puketin mukana, koska.. tuota.. kiskoin sen ei yhden, vaan kaksi kertaa ulos imurin sisuksista. Liukas ja sujakka tapaus.
Ja sit vielä Tosi Tärkeä Asia. Joulukalenteri on hankittu.
6 kommenttia:
Hihi, oliko tuo *köh* runnottu paketti se mun paljastuspaketti? Mahtuihan se sitten lopulta, onneksi (kun on kerran jo vihitty ja kaikkea) *hihittelee ja tirskuu itsekseen*
Memmu.. on se Se :)
Olisin valittanu virallisesti postiin jos siellä ois ollu jotain mikä olis hajonnu moisessa käsittelyssä. Onneks langat on joustavia..
Töykeä kohtelu sai minutkin kiertämään mm. yhden kiinalaisen ravintolan kaukaa - ja pitkään.
Mut reps noille pakko mahtuu - ja huulilla-jutuille :)
Aina jaksaa ihmetyttää miten niinkin pienen asiakaskunnan erikoiskaupoilla mitä lankakaupat edustaa on varaa kohdella asiakkaita todella törkysesti. Kohdellaan varsinkin kysyjää niinkuin joku olis tullut sun olohuoneeseen sotkemaan tjtn..
Apua sä olet nopea! :-D
Ihanaa Mauri Kunnaksen joulukalenteri! Pari vuotta sitten löysin täältäkin Mauri Kunnaksen mallia olevan kalenterin - se oli kyllä saksalaisen suklaamerkin valmistama.
Ja hei - oliko pakko taas vinkata sinne Phildariin? Heti kun silmä välttää niin ne lykkää uutta katalogia. :-)
:P
Lähetä kommentti