Eksymisiä tapahtuu aina välillä. Tilasin joululahjaksi tietty, ittelleni kirjan (yksi aika monesta), ja tättärää.. sepä on kammoksumaani Tildaa ja ennen kuin kellään on herne nekussa, niin.. tildat on söpöjä ja ihania ja kaikkee, mutku ei vaan mun maunmukaisia noin ylipäätään.. Juu, yhä edelleen se on vähän yliromanttista, ruusunpunaista ylihörhöiltyä söpöstelyä, mutta tuota.. mitä enemmän erilaisia Tildajuttuja oon kattellu blogeista, niin sitä enemmän on tuo muotokieli ja humoristisuus alkanut miellyttämään. Ne ruusut ja sellaset saa vieläkin viluväreitä aikaan.. mut iih. Pelottavaa. Sovitaanko, etten ainakaan nukkekoteihin höyrähdä...Aika on rajallinen.. mut..ehkä..I found myself ordering a book (one of the many in the shop cart) and tadaa... it is Tilda-thing, which I haven't like at all before. And yesyes.. it is still overromantic, rose-honey-bunny, overfrilled cute -thing, but.. more I have seen, more I like the forms and design of the characters.. they are also humorous. Still roses and frills makes me shudder, so no worry. Please, if I begin to speak about dollhouses, just poke me.. I have no time to all this... maybe...
Vieras mies peiton alla on ollut Rhett. Koska olen armoton Tuulen viemää -fani ja pidin kovasti myös Scarlettista (kirjana siis, tv-sarja olikin sit ihan oma huttunsa) niin sain lahjaksi Rhettin. Ja luin sen. Ja tekis mieli mennä selälleen lattialle parkumaan ja hakkaamaan käsillä ja jaloilla...Kirja oli ihan syvältä. Alku oli lupaava, se tosiaan näytti Rhettin eloa ja puolta kunnioittaen Tuulen viemää ja eläen sen rinnalla.. mut sit historia kirjoitettiin uudelleen. Aah.. fiktiota juuh, mutta jos tekee rinnakkaisteoksen jollekin, niin ottaa aika riskin, jos muuntelee alkuperäisen tapahtumia ja henkilöitä. Ja loppu olikin sit kirjoitettu niin, että Scarlett-kirja tuhottiin totaalisesti. Äääähä. Mä julistan McGraigin kirjat pannaan tästä hyvästä. Boikotti. Sitäpaitti noin lukukokemuksena opus oli jokseenkin maito. Joten se siitä. Pah.
"My dear, I don't give a damn."
Stranger under my blanket has been Rhett. I'm fan of Gone with the winds and like Scarlett too (meaning book, not tv-serie which was just a mess). I got Rhett as a gift and waited a lot of it. Too much. I want to cry of disappointment and anger. It sucks. Beginning is good, it follows GWTW and tells really Rhett's life, but the end of the book, Rosemary, Rhett's mother etc they are all just not right. And the end of the story. I hate that McGraig doesn't respect the Scarlett-story at all. The book was disappointment, and I think I will boycott McGraig after this. "My dear, I don't give a damn."
6 kommenttia:
Oho!
Hauskaa on kun joku yllättää tekemällä jotain totaalisen ennalta-arvaamatonta. :)
Parahdin heti että "Ei Tikru! Ei Tildaa!"
Mutta täytyy tunnustaa että olen aika usein miettinyt että sellainen oma nukkekoti olis aika kiva...
:D
Hienoa että kuiten luit sen Rhettin ja kerroit miksi se oli pläh. Voin kerrankin todeta että epäluulo ja kurjat ennakkomielikuvat olivat aivan oikeutettuja enkä koske siihen pitkällä tikullakaan.
Täällä kanssa yksi jota tildat ei hetkauta, se on joku muu sitten, kun kaikkea ei millään ehdi.
Tuulen viemää on yksi minun lemppari kirjoistani ja elokuvistani. En ole "uskaltanut" lukea vielä Rhettiä kun olen epäillyt tuota mitä kirjoitit ja näin ollen en sitä luekaan, kiitos sinun kirja-arvostelusi:) Hyvää uutta vuotta 2009!
juu, ei oo tildojen ylisöpöys ihan sitä ominta minuakaan mut silti mulla on kaks kirjaa ja kyllä siellä jotkut jutut huutele.. niin ja eihän niitä tartte tehä söpöilykankaista josssei taho. :)
Lähetä kommentti