Helsinki in my mind, perjantai

Olin perinteisellä lanka-höpö-kenkä-kirja-kahvi-pulla-lanka-höpö-höpö -reissulla Helsingissä ja homma hoidettiin tällä kertaa melkein tyttöjen kesken, vain yksi kärsivä teinipoika joutui välillä matkaan mukaan, tosin ilmeisesti tuska helpotti kun kohde olikin mielenkiintoinen Fiskars.

Bloggasin pitkin viikonloppua sieltä ja täältä puhelimella ja totesin, että aika monet kahvit on juotu, tosin puolustuksena voisi sanoa, että kahvilla oli hyvä höpöttelyn lomassa myös blogata :) muuten ei oikein vauhdissa ennättänyt.

Tean kuva

Perjantaina sännättiin kohti lankakauppoja ja kierros alkoi Soukan Menitasta, olin jo keväällä käynyt hämmästelemässä paikan valikoiman uutta runsautta ja nyt sitten hypisteltiin urakalla. Itse kauppiaskin pyöri kuin hyrrä hyllyjen välissä vaikka oli kuulema vapaapäivää viettämässä. Ainoa puute oli alakerran kahvio, joka oli kiinni, oltais varmasti viihdytty pitempäänkin. Menita Outletille pointsit kotiin, valikoima on runsas, värikäs ja laadukas.



Kahvinälkä vaihtui ruokanäläksi yllättävän pitkäksi venähtäneellä lankasessiolla, joten sushi.. en kerennyt ottamaan ruuasta kuvaa... mutta odotellessa saattoi vaikka neuloa, tai tehdä jotain muuta :)



Meni jo..



Maha täynnä on aina hyvä ihailla designia ja kun on maha täynnä on hyvä mennä paikkaan, jossa ei pelkää hajottavansa mitään. Artek on aina vierailun arvoinen. Löysin kaksi tuolia, jotka haluan (toista ei näemmä ole verkkokaupassa). Pitää vaan miettiä että haluaako auton vai tuolin...


pst, kuulema myös myyjäpoikia saa kuvata.

Keskustan Menitan kautta kurvattiin Hobbooksiin, missä tovin sohvailun jälkeen paikalle pölähti suoraan Portugalista Puralana. Kyllä maailma on pieni tai jotain :)



Viimeisenä ennen possua oli tarkoitus etsiytyä uuteen Priimaan. Hei, se todellakin on siellä, missä kuvittelisi, että kadulta rappuun kurvatessa menee ostamaan Ihan jotain muuta. Oli Tosi epäilyttävää, piti soittaa salaista ovikelloa, että pääsee sisälle, tunsi kuuluvansa johonkin kulttiin, lankaa himoavaan, epämääräisesti sivuille vilkuilevaan Puisten Pyöröpuikkojen loosiin...

Mutta opasteet on hyvät, parkki löytyi oven edestä ja tadaa, moni kakku päältä kaunis.. tää oli toisinpäin. Sisältä Priima on hieno, mä tykkäsin. Tosin olisin kaivannut enemmän värejä niihin perinteisiin priiman lankoihin ja no, ehkä se selkeytyy, tavarat asettuu kohdilleen, syntyy kokonaisuus. Nytkin on jo hyvä, mutta mä olin vähän eksyksissä. Vessasta ehdottomasti plussaa ja palvelusta myös, aina. Ainiin, valot on hämärät, piti mennä ikkunan ääreen, että näki oikeaa sävyä.

Ostin sieltä sitä Noron Ayaa, joka oli iiihan uus tuttavuus. Tulossa on Trillian, aivoton neule, mutta ihana.



Perjantai-illan sika odotti.



Friday at Helsinki. Yarn, design, sushi, yarn, books, yarn and the pig.