Oli varastossa kerä omenanvihreää Kitten Mohairia, on uusi neulekirja kera mielenkiintoisten pitsimallien ja on Almost-Mariahista (ensimmäinen hiha olkapäässä) hetken taukoa haluava neuloja. Tästä tulee omppuhuivi. Pitsimallin nimi on Horse shoe ja mulla on tunne, että joku huivimalli, tunnettu sellanen on tehty tällä tai lähes samalla...?
Saa nähdä kuinka pitkälle Kitten riittää.
****
Ja sitten ihan jotain muuta..
Koska blogiani lukee moni äiti tai tulevaisuudessa äidiksi tuleva, isiä toki unohtamatta, esitän pyynnön ja toiveen lastenne (erityisesti tyttölastenne) luistelutulevaisuuden turvaamiseksi ja helpottamiseksi.
Opettakaa muksut luistelemaan harjoitusluistimilla ensin, ei kaunoluistimilla. Joooooko. Tai hokkareilla. Piikittömillä luistimilla on lähes pakko opetella ensin oikea luistelutekniikka eikä se niin monelle tuttu piikkien avulla itsensä eteenpäin potkiminen. Olen taas viikon verran seurannut ja opettanut peruskouluikäisiä usealla luokkatasolla ja ero tyttöjen ja poikien luistelussa on huima (eikä johdu pelkästään siitä, että pojat kävis pelaamassa enemmän vaan ihan tuosta tekniikasta ja sen puutteesta). Kun osaa luistella piikittömillä oikealla tekniikalla on helppo opetella kaunoluistimilla luistelu. Väärän tekniikan poisoppiminen on sitten jo vaikeampaa.
Haastan samalla myös kaikki naispuoliset ihmiset iskemään kerrankin ne hokkarit jalkaan ja kokemaan mukava ja miellyttävä luistelukokemus heti ensimetreiltä (tai no heti kun on tottunut hokkareihin). Ei nimittäin koske, kiristä, purista, hankaa, palele jne.
15 kommenttia:
Tekstisi palautti elävästi mieleen sen kamalan kaunoluistimet jalassa -tunteen. Eipä ole tullut luisteltua potkuakaan sen jälkeen, kun se ei enää ollut koulun puolesta pakollista.
Tänään 2-vuotiaani oli niin hurmaantunut liukkaaksi jäätyneestä lätäköstä, että aloin miltei harkita luistimien hankkimista meille molemmille. No, ehkei ihan vielä täksi talveksi...
Ok, I promise. Sen verran totisesti oma liikkaopenikin joutui sitä oikeaa tekniikkaa mulle paukuttamaan, et en haluu laittaa vahinkoa sit aikanaan kiertämään.
Hyvä! Olen juuri samaa mieltä. Kaunoissa paleltuu varpaat.
Kokeilin toissatalvena ekaa kertaa hokkareita. Dsiisus, että oli vaikeeta!
Marsvin
Täällä vannoutunu hokkarien käyttä ilmottautuu :)
Olisittepa nähneet kaverien ilmeet ku olivat mun kanssa luistinostoksilla (synttärilahjarahoilla piti ostaa) kun meninkin ja valkkasin kunnon hokkarit. Mutta ah, ei ahista eikä pähistä yhtään eikä tarvinu palella ku pientämiestä opetin luistelemaan. Että ei meille ikinä kaunoja enää jos lisää muksuja tulee hankittua joskus.
Hei, toihan oli hyvä vinkki! Mä tykkäsin ala-asteella luistelemisesta mutta yläasteen alussa kasvupyrähdyksen jälkeen katosi tuntuma täysin... Tuorein luistelumuisto onkin se kipu, mikä jalkoihin tulee kun on ollut kaunoluistimet jalassa 10 minuuttia.
Erittäin hyvä vinkki, pistetään mieleen, vaikkei meidän kaksikuukautiselle ehkä ihan pariin vuoteen vielä tarvitse luistimia ostaa :) Mutta kuten muutkin, minäkin muistelen kauhulla sitä luistinten aiheuttamaa kipua ja särkyä - ja myönnän häveten kuuluneeni siihen piikeillä potkijoiden laajaan joukkoon.
Muistan etten pitänyt luistelusta juuri lainkaan ala-asteella, opestajasta on myös kiinni kuinka immeiset osaa luistella... itse voitin jonkin iltapäiväkerhon luistelukisankin kun olin porukan ainoo tyttö joka osas luistella...
yläasteella lainasinkin jo veljen hokkareita... kivaa oli... niin kauan kuin sitä kesti kun vanhat jäi pieniksi niin ne meni vaihdossa isompiin :( onneksi luistelut oli mun osalta jo luiteltu silloin...
ehkä se on vaan se että pikkuveljelle ei saanut jäädä toiseksi ;)
Mä ostin hokkarit yläasteella kun aloitin jääurheilun enkä kyllä kaunareita enää pistä jalkaani. Jos lapsia joskus saan, niin hokkarit ostan niillekin. Harmittaa vaan että just tuon koulussa saadun kammon takia suurin osa tyttökavereista ei edes omista luistimia.
Mun hokkareissakin kyllä ulkona paleltaa varpaita, (totesin viimeksi eilen) kun yleensä käytän niitä hallissa eikä niihin sen takia tarvitse mahtua villasukkia.
Heips
nappasin nappisi sivuilleni, jos sua kiinnostaa niin nappaa nappini omalle sivullesi.
hephep, päivittelen viikonloppuna tuota sivupalkkiani
Minun luisteluintoni lopahti aikoinaan just tuohon kipuun mikä noista kaunoluistimista jalkoihin tuli. En ole koskaan kuullutkaan että hokkarit on noin paljon parempia. Mulla ei siis oo veljee. Tänä syksynä just katselin mainoslehdyköistä kun siellä mainostettiin leveälestisiä luistimia. Niitä harkitsen edelleen. Pitää muistaa tää neuvo kun tyttären kanssa luistelemaan lähdetään.
Ja jos saa jatkaa tästä vielä hiihdon puolelle, niin tyttöjen voi olla helpompi hokata luisteluhiihdon tekniikka, kun tajuavat vaikka ensin luistimilla, että ne kärkipiikit ei oo se eteenpäin vievä voima. :)
Kauno- tai siis nykykielessä taitoluistimista sen verran, että marketeissa myytävät luistimet eivät useinkaan ole hyvälaatuisia. Eivät anna tarpeeksi tukea nilkalle. Ne soveltuvat korkeintaan 3-4 vuotiaille. Ja niitä nuoremmat luistelijat voivat käyttää niitä (terättömiä)harjoitteluluistimia. Taitoluistimet kannattaa hankkia asiantuntijalta (luistinliikkeesta) joka katsoo luistelijan tarpeet-onko lapsella kapea vai leveä lesti,oikea koko ja suuria kasvun varoja ei suositella.Mutta tähän vielä että hokkaritkin ovat ok!
Totta noista taito/kaunoluistimista ja niiden laadusta. Tässä, kuten useimmissa muissakin liikuntavälineissä hinta vastaa laatua. vaikka halvalla saa, ei ehkä kannata ostaa, jos lastaan ajattelee. Parempi on kierrätetty laadukas vanha kuin halpa ja huono uusi.
Piikkiteräisillä luistimilla voi todella opetella luistelemaan, ei se ole kiellettyä, mutta helpompaa on opetella ensin perustekniikka oikein harjoitusluistimilla tai hokkareilla ja sitten siirtyä haluamiinsa.
Piikkiteräisillä kun sen väärän tekniikan opetellu on vähän turhan helppoa.
Lähetä kommentti