tiistaina, tammikuuta 02, 2007

Salaharjoittelua

Haastoin työkaverin neulomaan kanssani Swallowtail Shawlia. Tänään aamulla ensimmäiseksi vastaan kävellessä hän ilmoitti suostuvansa, jos autan ohjeen suomentamisessa. Lupasin avitella.

Huomenna on siis puikot ja lanka kera ohjeen oltava matkassa ja aamukahvilla puoli kahdeksan jälkeen alkaa tapahtua... Tosin otin jo varaslähdön Pakoa katsellessa, sillä testasin tuota aloitusta. Ensilukemalta se vaikutti kimurantilta, mutta kuten yleensä, työ ohjaa tekijäänsä.

Ei malttais millään olla irti tuosta..Wetterhofin Sivilla tuntuu ihanalle käsissä (laskeskelin et pitäs riittää lankakin) ja Addit luistaa. Pitsihuivin addiktoivuus iski taas. Ja enkö mä olekin reilu jos tartutan addiktiota muihin.. Vähän sama kuin opettaisi kaverin irkkaamaan ;).

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olet tosi reilu joo ;-) Into olis kova taas ruveta neulomaan jonkinsortin pitsiviritelmää... kun vaan saisin päätettyä mallin...lankakin olis jo...

Anonyymi kirjoitti...

Juu, ja sitten se pitsinneulonta leviää kuin tauti :-D Voi kun!

Täällä pitäis saada pari juttua valmiiksi ennenkuin vois aloittaa jotain ihanaa pitsistä. Ois niin monta mallia, ja lankojakin varastossa niitä varten. Oi itsehillintää!

Anonyymi kirjoitti...

Pitsineule puoli kahdeksalta aamulla kuulostaa aika rajulta puuhalta mun korviin! Kyllä sitä puoli kolmelta yöllä pystyy, mutta että ennen puoltapäivää! :-D

Anonyymi kirjoitti...

Myös täällä on aloitettu Swallowtail, ja Addiktoivaksi todettu.

Pitääpä joskus kokeilla myös aamulla...

Kati E kirjoitti...

Swallowtail on tosi ihana ja kaunis. Mä odotan jo sun valmista huivia. ;)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...