tähän kuva irvistyksestä

Whining. Only Finnish.

Arvatkaa monta Vihervaaraa aion neuloa tämän projektin jälkeen?
Juu, ei tarvia tarjoilla hetkeen jos toiseen. (Joku sanoi joskus, että ei saa koskaan sanoa ei koskaan..)

Tänään meinas ekan kerran ihan oikeasti harmittaa, kun tajusin viimeisen hihan puolivälissä, että aloitusreunasta puuttuu 4 kerrosta. Olin onneks kattonu et kierteet palmikossa lähtee eri suuntaan ku ekassa, mutta en osannu laskea kerroksia... BTW noi hihat on nyt numerot 5 ja 7.

Kohta on se hankalin osuus, hartiat ja palmikot siellä. Vihdoinkin myönnyin ja laskin kerrokset ja kuviot, mutta oon ihan varma, et oon mokannu niissäki jotenki. Joten en riemuitse, ennen kuin viimeinen langanpää on päätelty, paita pakattu ja lykätty postiin. Ei siis voi enää purkaa.

Eniten harmittaa omat huolimattomuusvirheet, ei niinkään se, et ei oo tyytyväinen tjv, vaan se et mokailee yksinkertaisissa asioissa, kuten nuo kerrokset. Palmikkokaavion muutos meinas saada aikaan hermoromahduksen eilen. Tajusin helman ja ykköshihan jälkeen et prkl, oon ottanu suorasta osuudesta 4 kerrosta pois, enkä kahta kuten suunnittelin. Kiukuttelin ja olin jo repimässä puikkoja irti, kunnes Joku Pääni Ulkopuolinen Järjen Ääni (ihana sellanen :) ) totesi, että olin just vakuutellu tyytyväisyyttäni helman palmikkoon, joten miks purkaa, vaan oman kuviopiirroksen ajatusvirheen takia. Tarkastin pikaisesti ja olin sentään kaikki kierrot tehny samalla tavalla, joten syvään hengityksen, kahvien ja pitsan jälkeen jatkoin valitulla tiellä.

Mun kiukkuperseyteni on ollut kyllä huipussaan viime viikon, nyt toivottavasti helpottaa, myös tuon paidan myötä.

Ai mikä "löysin rantein" :)

Ainiin, ei siis riitä tietty neulominen, mut se ohjeki pitäs kirjottaa. Hah. onneks siihen on aikaa myös se aika kun kusti polkee Jenkkilään. Voi siis mailata, kiitos sähköiselle tekniselle kehitykselle.