Tässä ja nyt

Helmaa on nyt tän verran. Kokonaisuutta voi kuvitella kun tuplaa tuon leveyden ja muistaa, että raidat menee vinosti pystyssä. Vielä suoraa pari kuviokertaa ja sit toiset kulmakavennukset. Toivottavasti molen arvaillu oikein muodot. Nyt ei nimittäin jaksa alkaa es ajattelee miten toi menee, neulon vaan.

Leikkauskohta tulee lisäsilmukoiden väliin (punaisella merkattu).

Työkaveri tekee toista kokonaista Swallowtailiaan. Mä koen melkein syyllisyyttä pitsihuivitartutuksesta. Näin tänään ihanan valkean version.

Meen neuloo lisää.

Multa hävis uuteen bloggeriin siirtymisen myötä postausten käsittelymahdollisuus "ei-koodi-tilassa". Mihinhän se meni? Kuvat toimii myös paljon tahmeemmin tässä uudessa ku vanhassa.

EDIT
Tilasin. Täältä. Toivottavasti tulee perille (ennen ensi talvea).

Lämmikettä - Warm up

Sain duunikavereilta tuliaisia Educa-messuilta. Työpöydällä seisoo nyt mies ja häveliäisyyden nimissä, sekä talvipakkasten takia, on syytä pukea kaveri oikein. Oppilaat saa neuloa sen kaulahuivin.

New pal in my classroom looks quite chilly...

Kuin tilauksesta

IK:n talvinumerossa 06 on Eunny Jangin artikkeli kirjoneuleiden leikkaamisesta. Kuin tilauksesta. Oon yleensä ommellu koneella noita silmukkarivejä ennen leikkausta, mutta tässä makkarassa se ei onnistu, joten tutkailin enemmänkin Eunnyn ohjetta. Silmukkarivien kiinnitykseen oli kaksi vaihtoehtoa; virkata reunus tai sitten ommella.

Testin vähän tuota virkkausta ja tein sen kiinteillä silmukoilla, ois pitäny kai tehdä kiinteillä ketjusilmikoilla. En tiedä, pitäiskö ommella? Kestääköhän noin virkaten. Leikkauksen jälkeehän voi vielä ommella koneella varmuuden vuoksi.

Päätin jatkaa makkaran kokovartalokierroksi :) Eli suunnittelin ensin tekeväni etu- ja takakappaleet erikseen, mutta huima itsevarmuus (ja laiskuus) pyrki pintaan ja päätin ottaa riskin ja tehdä kerralla helman. Marikin kun lupasi toimittaa lankaa lisää mikäli metsään menee.

Voi pässi!

Että mä oon tyhmä. Voi tyhmä. Idiootti suorastaan.
Voi äh.
Miksen mä tehny kerralla niitä helmakappaleita. Vastakkain. Nyt vaan käänsin yhden rullalle, mut ihan hyvin ois voinu tehdä kaks kerrallaan ihan samalla tavalla. Voi äääääääääääääääääääääh.
Voi aivojen jätätys ja ajatuksen hitaus.

Arvatkaa mitä teen. En es leikkaa auki tuota makkarapussukkaa vaan korjaan nyt sit samantien ne kuviovirheet ja teen uusiks. Onneks tuo on jo melkein valmis..

Miksei kukaa sanonu aikasemmi?

Mietin vielä hetken kynän ja paperin kanssa.

EDIT:

Oh.. Onneks mietin. Mä oon vahingossa ollu sittenkin ihan viisas. Yläkuvassa on siis pyörönä neulottu muoto. Valkea paperi on takakappale ja keltainen etukappale. Alla sama avattuna. Muuten tää toimis, mutta kuvioraidat ois sit eessä ja takana just päinvastoin. Avatussa sen näkee. Eikä auta vaikka kuin pyörittelis noita kappaleita :). Eli jos ei välitä siitä, et raidat vaihtais suuntaa ni toi toimis, mut jos haluaa et ne kulkee samalla lailla molemmissa ni haittaa.

Taidan jatkaa sittenkin tuon makkaran loppuun ja aukileikata sen..

Wohooo

Vihdoin pääsin tähän uuteen Bloggeriin. Saan luokittelut käyttöön ja muutenkin säädettyä tätä. Joten haamuilen varmasti tässä viikonlopun aikana.

On biasin kanssakin edistytty. Vaikka tuota.. eh. Havaitsin tehneeni kohdistusvirheet alkuosan kuvioiden kanssa. Mietin hetken ja totesin et olkoon, en pura. Ja nyt vähän kaivelee, mutta katson aukileikkaukset ja muut tän kanssa ja sit päätän et teenkö helmakappaleita useammankin (plus et riittääkö langat).

Kolmannessa kulmassa. Nyt alkaa kavennus kohti viimeistä kulmaa ja sen jälkeen horror-kohtaus = sakset ja neule.

Kulmassa

Nonih. Nyt mennään aloituskulman jälkeen toisen kulman kohdalla. Näyttää hurjalle, mutta mikäli mittanauhaa on uskominen on kaikki kohdallaan. Kuvassa viivat yhdistävät kohtia kaaviosta ja tuosta mun pyörötötteröstä. Aukileikattava kohta on tuo oikea sivu tötteröstä. Kirjoneule sujuu hyvin ja sitä on helppoa neuloa, paitti et meinaa kiristellä takana liikaa. Mut selkeesti helpompaa ku nurjat kerrokset. Tässä vaiheessa varmaan voi kertoa, että suunnittelija Teva Durham on taiteillut työn tasona, KOKONAAN. Ei mun hermoille eikä taidoille.

Tuosta vinosta helmasta tehdään etu- ja takaosat erikseen, joten ekan voi testata aukileikkauksineen ennen toisen tekemistä. Tietää sit tarviiko lisää lankaa vai onnistuuko tää sovellus.

Ja tätä oli kyselty, joten: Lanka on Lopo Xavieri Phoebus, suoraan Portugalista, Portosta. Ja puikkokoko 4 mm.
Ohje on Fair Isle Bias, Loop-d-loopista by Teva Durham

Sukuvika on kun..

Koska toisetkin esittelevät kävelimiään, niin mä kans. Tosin ei kävelimet vaan hiihtimiin liittyviä asioita. Useamman vuoden tauon jälkeen hiihto on alkanut kiinnostaa ja koska sitä tulee "pakostakin" tehtyä, niin pelit ja vehkeet kuntoon.

Tässä on mun uudet ihanuudet, sukset on vielä sideasennuksessa, siksi esittely matolla eikä hangella. Ehkäpä viikonloppuna tulee tehtyä muutakin kuin neulottua. Tosin vastaava paino lankaa olis ehkä tullu halvemmaks. Useemman kilon ois saanu :)

PS. Positiivista oli suksen painoalueelle osuminen...

Siitä tulee mun PAITA!

Hä, eikö se muka näytä sille? Tää vaatii jo tiukkaa keskittymistä, meinaapi kuviot ja langat olla sekasin ja solmussa. Vielä ei oo kuitenkaan uskonpuute yllättäny. Vielä.

EDIT:

Tässä kuvaleikkasin auki alla olevan "tötterön". Vähän noi reunat vetää kasaan, mut vinoon mentäis tän mukaan. Alemmassa slaississa :) on melkein keskellä se saksimiskohta, jonka molemmin puolin on lisäykset. Siks kuviot menee sekaisin.

Susannalle...

Edellisen postauksen kommentteihin selvennystä, mikäli oikein ymmärsin :)
Aivan loistavat kankaiden leikkaamisessa.

Härkä ja sen sarvet

En jaksanu enää alottaa yläosaa, joten päätin testata vinoon neulomista pyörönä.. Tasoneuleen ohjeen mukaan muuten, mutta lisäsin heti 4 silmukkaa aukileikkausta varten

Käytin magic-loop -tekniikkaa ehkä toista kertaa elämässäni (testin joskus sukkiin tai lapasiin) ja ei tuo hassummalle tuntunu, vois saada siistimpää kirjoneuletta ku sukkapuikoilla.

Aukileikattuna.. Muoto on katkaistu päättelemällä liian aikaisin, lankanöttönen nimittäin loppui, joten muoto ei ihan näy. Vähän se on vino, eli kulmat ei oo 90 asteisia, mutta eihän se haittaa, koska tuollainen kaitale tulee vartalon ympäri, joten kulmat tasoittaa toisiaan.

Hihat

Ei paha, sujahti molemmat hihat samalla kaavalla. Nyt sitten mietin ja pähkäilen, et miten jatkaa.. Ohjeessa neulotaan vino helma ensin ja siitä poimitaan yläosaan silmukat, mutta.. Jos teen pyörönä kaiken, mahdollisen ja ehkä mahdottomankin niiiiiiiiiiin.. Nyt vois neuloo miehustan, liittää siihen hihat ja tehdä raglanit. Sit vasta se vino helma. Mäkö välttelisin sitä vinoa osaa.. eeeen, mitään en tunnusta.

Itseasiassa miehustankin pähkäily on vähän kesken, nimittäin raglan asettaa kuvioille vaatimukset..ne pitäis osua yhteen hihan yläosan ja miehustan liitoskohdassa ja mittojen mukaan ei osu millään jos aloittaa kuviokerran alusta. Dääämn. Tää tais mennä tosiaan säätämiseks. Ehkä lopuks yhteistä alkuperäiseen malliin on vaan värit, kirjoneulekuvio ja EHKÄ helman vinous.

Ohjeen tiheyteen nähden mun käsiala heittää silmukalla tai parilla / 4 tuumaa. Ei paha, vaikka neulon pienemmillä puikoilla ja ilmeisesti myös vähän ohuemmalla langalla.

Uniaika

Hurmiossa.. (itseasiassa tää on nopeempaa ku miltä näyttää, värejä neulotaan aina vaan kahta kerrallaan ja aika helppoja kuvioita - jotta tää ei ihan brassailuks menis) :)

Ihan koukussa

Mä näköjään koukkuunnun helposti. Ensin pitsihuivit ja nyt sit tää kirjoneule..
Eilen mentiin tähän asti

Tänään oon jo tässä samalla tehny kaikkea muuta, mutta silti näyttää lupaavalle ekan hihan valmistumista ajatellen.
Yks selkeä apu kirjoneulepinnan tasaisuuden takaamiseksi on pyöröpuikko, joka on juuri saman kokoinen kuin neule. Saa heti neuloessa pinnan suoraan, joten ei kiristä eikä purista ja neuloessa se pieni venytys taas takaa sen, ettei tarvii antaa "ylimääräisiä löysiä" taustalle langanjuoksuihin. Ne mulla on aina onkelmakohtia ja takuu epätasaisesta jäljestä.

Hihoja ja yläosaa neuloessa pystyy vielä säätää (suunnittelin neulovani hihojen istutukset raglanina, joten pyörien sekin), mutta mun melkein insinööriaivot on ylikuumennuksessa kun mietin tuota helmaosaa. Vinoon pitäis neuloa, mut pyörönä.. sakset ja ompelu ei oo ongelma, urheasti olen saksinut neuleita aiemminkin, mutta muuten se neulominen...

EDIT: Lanka on Lopo Xavieri Phoebus, suoraan Portugalista, Portosta. Ja puikkokoko 4 mm.
Ohje on Fair Isle Bias, Loop-d-loopista by Teva Durham

Bias puikoille

Se suorastaan karkasi käsistä. Ei meinaa millään malttaa laskea. Aloitin siis tuon Num3roiden loppupuolella ja nyt se on jo tuossa. Reilu mallikerta hihaa tehtynä. Teen hihoista tasalevyiset, tosin nyt tuo tuntuu kamalan leveelle ranteessa. Saa nähdä et onko tää vasta testiversio. Ja, no, mallitilkku samalla. Päätin kokeilla ilman varsinaista mallitilkkua, koska mun taidoilla edestakaisin neulottuna kirjoneule on jokseenkin eritiheyksistä kuin pyörönä. Ja kun kerta pyörönä neuloo, niin voi samantien aloittaa hihan, vähän kuin mallitilkuks...

Huomenna on duunia, joten illalla vasta ennättää ehkä paneutua lisää tähän, mikäli nyt malttaa mennä nukkuu...

Hehkutus

Kukkaa pukkaa kokeiden korjaamisen välissä.

Hehkeä olo tässä niiskuttaessa on muutenkin, mutta pakko on hehkuttaa ja mainostaa ja kehua vielä kerran kuukuppia. Puolen vuoden käytön jälkeen en vaihtaisi pois. Olo on kuin eri ihmisellä, tai ihmisellä yleensä kuukautisten aikaan. Totesin eron taas tänään kun jouduin turvautumaan noihin yleisempiin menetelmiin.

Harmi ettei nuhaan oo kehitetty vastaavaa...

EDIT: Phildarilta tuli muuten vastaus tähän postaukseen liittyvään asiaan, jossa he vakuuttelivat suojelevansa nuoria mallejaan kaikenlaisilta väärinkäytöksiltä.. Mutta ainakin reagoivat.

Kalanruoto-lapaset - Fishbone mittens

No nyt näytän.


Lankana Llama Fine n. 90 g
Puikot 4, 5 mm bambut
Silmukoita 32 ja peukussa 12.
Malli on oma

Yarn: Llama Fine 90 g
Needles: 4, 5 mm, bamboo
Pattern is my own.
Loops 32, thumb 12

Flash stash..

Näyttäisin II

Tänään on piuha mukana, kamera ja kuvat ei. Hyvin menee. Onneks kännykästä saa jotain irti, mutta ne eiliset kuvatukset haluan lykätä tänne kunhan kaikki vehkeet kohtaavat soveliaassa ympäristössä.

Omat lapaset Llamasta on puikoilla ja himottaa päästä testaamaan Biasin hihaa jo. Nuo lankakeräset melkein pomppivat innosta päästä toimeen.

Etsintäkuulutetaan yksi sukka, jonka koko on keijukainen. Laukun sukkablokkeri on tyhjä. Hö. Flunssa hiipii pintaan, nenä valuu ja selkään sattuu. Jippii.

Näyttäisin

Tähän voi kuvitella kuvan tummanharmaista kalanruotopalmikkolapasista, jotka tein Juniorille siitä ihanaisesta Llama Finesta.

Tässä kuvassa taas voi laskea tän illan tuotokset. Oon pyöritelly kerille 17 vyyhteä ja vielä muutamia ajattelin kieputella. Lähinnä Biasiin (Loop-d-loopista) tulevia lankoja ja muutamia muita.

Seuraavassa kuvassa taas voi katsella juuri järjestettyjä lankakoreja. Kahta isoa telkkaripöydän alla, niissä on huovutettavat langat ja hahtuvakiekot toisessa ja toisessa sukkalangat, sekä muut villat, silkkivillat yms.
Vasemmalla korissa on keskeneräisyydet, keskellä portugalilaista villaa vyyhdillä odottamassa oikean mallin ilmiintymistä sekä sukkia. Oikeimmalla korissa on mohairit sekä Lanetit ja muut pehmot, sekä alla isoäidinneliöitä ja muuta sälää.
Loput langoista on hyllytettynä arkussa, josta ne kaivetaan ehkä seuraavaa Novita-irrottautumista varten. Siellä on myös puuvillalangat ja muut ei-just-nyt-ajankohtaiset.

Tämän mielikuvitelman tarjosi töissä oleva kameran piuha.

PS. Eka ilta kotona piiiitkään aikaan etten oo puikkoihin koskenu paitsi siirtämällä niitä tieltä pois.

Plääh.

Verena meni takaisin hautomoon. Jäin miettimään Ihan Vakavasti, että haluanko tuollaisen paidan, varsinkin kun nyt palmikot sekä Biaksen langat polttelee enemmän . Onko mun pakko neuloa tuota, jos en Ihan Todella halua.

Tyhmä mä.

Ei tietenkään ole. Koriin vaan ja katsotaan jatkaako hihat syntyään joskus tulevaisuudessa vai palaako langat kerillensä.

Hmm..Edelliseen saattoi vaikuttaa jonkinlainen muista syistä johtuva yleisvitutus.. Siksi en kiskonut heti puikkoja irti. Keskityn lapasten lisäksi kerimään lankoja kerille.

Valon musta-aukko

Voi prosessi. Tästä vihreästä Verenapaidasta taitaa tulla samanlainen prosessi kuin sinisestä Phildarista vuosi sitten. Tosin nyt mulla on ohje, ei pelkkä kuva... mutku sovellellen mennään kuvan ja ideoiden mukaan. Veikkaan et paita saa ehkä kolme, jopa neljä hihaa ennen kasaantumistaan. Tässä kokonainen hiha 1.5 tuo vitonen on alotusten määrästä.

Ei kelpaa.
- Onnistuneen kiemuroinnin jälkeen sisäinen kirjoneuleitsetuntoni tyrmää siniset raidat. Puispuis.
- Punaisten rastien jälkeen vihreä on mohairia, käyttäytyy ihan liian erilailla kuin vihreä villalanka, puispuis.
- Myös kirjoneulekiemurat vetää vähän kasaan..tosin pingotuksen jälkeen vaan vähän.
- Aloitusreunan punainen raita ois kivempi nurjana, ei oikeana.
- Punaiset rastit tuplalangalla, noin liian heppoiset

+ Pitsi hihassa ja hihan malli ok. Pitsi otti ja suoristui nätisti pingotuksessa.

Pahasti miinuksen puolella, joten 2.0 on aloitettu jo, tosin..

Sitä ennen rauhoitin hermojani ihanan pehmeällä laama-villalangalla ja Juniorin lapasilla. Taivaallinen tuo pehmeys tuossa Llamassa. Mä haluan siitä paksun ja pullean palmikkoneuleen. HALUAN. Villalanka tuntuu ihan raastinraudalta tuon jälkee. Onneks toinen on vielä neulomatta. Lapasteluun siis.

Ah ja otsikko - hihakuva on otettu salamalla ja rääkkäsin kuvankäsittelyssä niin et kuva vinku ja paukku, rumakuva silti. Ei täällä oo valoa silloin ku molen kotona. Pöh. Siks voin neuloa tummanharmaata lapasta.

Kirjoneuleet ja neulojan itsetunto

Voi tsiisus. Meinas.. tai siis menikin hermo tai kaks, kun yritin saada Vihreään kirjoneuletta aikaiseksi. Ei onnistunu, ei millään, eikä millään langoilla. Luovutin. Päätin, et sininen tulee raitoina. Mun neulojaitsetuntoni katosi totaalisesti.. Ja ihailuni, palvontani kirjoneulojia kohtaan vaan kasvaa entisestään.

No, hetken toivuttuaan se itsetunto palasi nolona takaisin ja testasin uudemman kerran vähän erilaisilla langoilla. Kyllä sieltä nyt jotain tulee ja jälkikin melkein tyydyttää.

Urban Aran Gardigan on I H A N A. Mä haluan. Listalle, poks. Ongelmana alkaa olla kohta listan pituus..tai kohta ja kohta.. Mut palmikoita pian puikoille, tähän sopis ihanasti se Llama, jota on pari kerää testissä.

Valkeat pörröt - White and Fuzzy

Lanka: Fritidsgarn, peukkujen verran yli yhden vyyhdin eli n. 110g
Koko: ei ihan mies.
Puikot: 5 mm
Silmukoita: 36, peukussa 15

Nää on mun duunikaverin pojalle. Peukut ei oo vielä kauniit, joten rääkkään niitä vielä käsin, mut muuten onnistu tosi hyvin. Valkea Fri huovuttu nätimmin kuin sininen ennen joulua. Tai sit pesin eri pesussa. Nyt taisin pyöritellä 50 asteessa.

Yarn: Frtidisgarn thumbs over one hunk about 110g
Size: Not man yet
Needles: 5 mm
Loops: 36, thumb 15

These are for my workmates son. Thumbs haven't felted good, so I have to work with them more. Otherwise the mittens are lovely, white and fuzzy and warm.

Hihaa, viidettä versiota kai. Säädin ja säädin ja lopulta sain kohdalleen, ehkä. Teen siis leveämmät hihat ranteesta ja lisäilen vain vähän ylöspäin mennessä. Aloitin ihan ensin helmaa, mutta pyörönä neuloessa sen leveys on aina arvoitus mallitilkuista huolimatta ja epäilin, otin puikoilta ja totesin et se ois ollu ihan ok.. Päätin tehdä hihat ensin. Purkaminen ja neulominen on nopeampaa jos huomaa mitoissa tai muissa omituisuuksia.

This is sleeve (5th try) for my future sweater which idea comes from this Verenas 3/06 model.
And look... is'nt the colour of this yarn fabulous? I love it. But I haven't got a clue how to use it. Maybe framing on the wall :)

Eikö oo ihana väri, tai värit. Mä ihan rakastuin tähän heti ensi silmäyksellä. Lanka ei tosin oo jutellu yhtään, vihjaillu vaan et mikskä haluais. Mietin jo kehystämistä seinälle, mut kuulema lanka ei oo sisustuselementti, kirjahyllyn täyttö saa ilmeisesti riittää.

Uutta ja vanhaa

Vanhaa.. jo useempaan kertaan tehtyä on valkoiset tumput Fritidsgarnista. Tosin valkeita tuosta langasta en oo tehny, mut eniveis. Koneeseen matkalla. Ne tuli jo ulos ja huovutus onnistu hianosti, lukuunottamatta noita peukkuja. Hakaneulalla kiinni on muovipussikäärö tuolla peukun sisällä ja hakaneula jätti jäljen huovutettuun pintaan. Ärh. En vielä tiedä Frin tapoja tarpeeksi, joten siks noi peukkusuojat. Tutuissa langoissa en käytä huovutettaessa.

Huomenna kivempia kuvatuksia valkeista pörröistä, kunhan luonnonvaloa olisi enemmän. Nyt sitä ei ole, joten silmiä särkevää salamointia seuraavasssa.

Tein mallitilkkua monella eri langalla, ajatellen tätä Verenan 3/06 mallia. Tosin vaihtelen värejä vähän ja viheriät tulee samaa sävyä ja..saa nähdä mitä syntyy. Ideana kuitenkin yhdistää sekä pitsineuletta, että kirjoneuletta ja erityyppisiä lankoja samaan neuleeseen.

Se on ihana.

Villi veikkaus, et mitä teen tän viikonlopun :)

Pienten säätöjen ja asentokokeilujen jälkeen vyyhdin-kerinpuut (mitä eroa noilla muuten on? Onko se ero siinä, että toisessa ei ole kiinnitystä ja sillä voi vaan avata vyyhtejä, kiinnityksellä olevilla voi myös vyyhdetä lankoja? Mut kummin päin ne menee?) toimii kuin unelma. Ja kerijälaitteen kanssa ne on kuin vanha aviopari, toimii kitkattomasti ja äänettömästi yhteen ;)

Phildarilta on tullut kevään lehtiä jo. Selailin niitä läpi ja vielä ei ainakaan iskenyt kuin yksi malli.
Mitä mieltä olette muuten näistä kuvista? Olenko mä yliherkkä, koska musta muksuilla oli vähän turhan vähän vaatetta päällä...

EDIT: Laitoin Phildarille palautetta noista kuvista.

Tähtipipo

Lanka: Lanett tuplana, noin 70 g
Puikot: 3 mm
Silmukoita alussa 106
Malli omasta päästä, Shediristä inspiroituneena

Yarn: Lanett, double about 70g
Needles: 3 mm
Loops: 106
Pattern is my own, inspired by Shedir.


Tähtipipo, vaikka tuo päälinen muistuttaa enemmänkin kukkaa, mutta Juniorille sitä tuskin kannattaa sanoa :)
Mä oon tyytyväinen tuohon yläosaan, mutta aloitusreunaan en ihan. Piti eka tehdä sellasta kulmikasta kiemurtelua, mutta suunnitelmat muuttu matkalla. Kastelu myös muokkaa vähän tuota muhkuisuutta. Toivottavasti tosin ei käy kuten Shedirin kanssa, joka levähti kunnolla kastellessa. Tuo yhden silmukan siirtely on aika helppoa ja saa näyttävää pintaa. Jatkamma tällaisia kokeiluja myöhemmin.

Joululahja tuli vihdoin..kotiutui. Varsinainen ujo kaunotar makasi sirosti pöydällä, kunnes.. sen laski irti.
Aah.. vihdoin mä pääsen kieputtelemaan kerälle nuo isot vyyhtikasat. On nimittäin laiskuus vaivannu sen verran, etten oo viittiny koskea, koska oon tienny näitten tulevan. Tää vauhdittaa montaa projektia... Biasta ja viheriäistä Verenaa ja..vaikka mitä.


Ihanaa et on viikonloppu ja sääkin on mitä mainioin.

Työt haittaa harrastusta

Järkky kiire ja päivien venyminen niin, että aamulla kun seiskalta oven iskee perässä kiinni niin seuraavan kerran sen avaa ysiltä illalla vaikuttaa ihan selkeesti mun käsitöiden tekemiseen.. Kumma juttu. Eilen jaksoin Greyn anatomiaa tuijottaessa tehdä ehkä kaksi riviä Juniorin pipoa ja sitten tipahdin.
Plääh.

Onneks viikonloppu on tulossa ja hain just postista ihania lankoja... Paketti Saksanmaalta vihdoin rantautui mulle asti. Pitkään meni, mutta myyjän selitys oli juuri tullut, uusi vauva. Lienee hyväksyttävä syy tällä kertaa. Tosin parempi ollakin hyvä syy, sillä meni reilu kuukausi ja lähetin jo pari kyselyäkin lankojen perään.

Laatikossa on vaaleanpunaista Trecking XXL:llää kaksi kerää.. jajatuksen on polvisukat tai ehkä jotain vielä pitempää.

Punainen ja vihreä Prestigio eli 25 g ohutta mohairlanka (25g= 245m) kerässään. Nää kyllä oli vähän hassu tilaus, sillä huiviin kuin huiviin tarvittis enemmän kuin tuon yhden pyörykäisen. Saa nähdä. Kerät ei jutellu mulle :)

Mut sit.. rakastuin heti tuohon LLama Fineen, nuo tummanharmaa ja vaaleamman harmaat keräset. Paksua lama-villalankaa. Tilasin kaks kerää molempia testimielessä, sillä jajatuksena kangastelee palmikkopusero tästä langasta.

Tuo kirjava vyyhti oli yllärilahjus viivästymisen johdosta kenties. Unikat 100% merinovillaa. Aika ihanaa sekin, tosin ei vielä ihan jutellut..Paitsi, nyt kun katselin noita paitakuvia tuolla langan sivulla. Iiks. Ei saa jäädä koukkuun.

Juniorin pipo on vaiheessa..vieläkin. Se tosiaan on edistyny vain pari kerrosta kerrallaan ja malli hahmoittelee itsensä matkalla. Toinen työkaveri innostui myös pitsihuivin neulomisesta. Ja toinen esitteli tässä yks päivä ylpeänä nuppien kohdalla olevaa Swallowtailiaan ja mietti, ettei kyllä uskonu koskaan saavansa moista tehtyä ja vielä kielillä.

Swallowtail Shawl

Pattern: Evelyn A. Clark - IK fall 2006
Yarn: Wtterhoff Sivilla little under 2 hunks (maybe 90 g)
Needles: 4 mm Addi circular 80cm
Size: 172 cm x 73 cm

Pidän kovasti huivin väristä ja langan pehmeydestä (30 % silkkiä, 70% villaa). Pidän huvista, se on mukava kooltaan, ei liian iso ja monikäyttöoinenkin..mutta en rakastunut. Yksi huivi lisää naulakkoon :) Mä addiktoidun aina siihen pitsineulehuivin neulomiseen, itse prosessiin, joka merkitsee enemmän kuin valmis lopputulos. Huivi toki on kaunis varjoineen.


I love the colour of the scarf and softness of the yarn (30%silk, 70% wool). I like the scarf, good size etc. usefull and not too large. But not fall in love. Well I always got an addiction to knit the lace scarf, but after finished it, well. It is one scarf more in our coat-rack. The process is more rewarding than completed product. Anyway, it is really beautiful with shadow...

Seuraavaksi puikoille loikkasi jo pipo Juniorille..testailen paria juttua. Sain myös työkaverilta tilauksen valkeista, huovutetuista tumpuista teini-ikäiselle pojalle - valkeista?

Next the hat for Junior. And I got an order - white, felted mittens for my workmate's teenage son..white?

Join in Project Spectrum 2,0

Project Spectrum on tullut vastaan vähän joka puolella ja mietin pitkään haluanko osallistua massajuoksuun :)

Mutta yhteisjuttu tässä on kuitenkin värit ja niistähän mä pidän.. joten mikä ettei. Myös vapaus tehdä Ihan Mitä Tahansa tai olla tekemättä on tarpeeks stressivapaata mulle, jotta tää onnistuu ilman ärsykkeitä.
Joten olen 464. ilmoittauntut.

Värikirjo

February / March
Blue, White, Gray

April / May
Green, Yellow, Pink

June / July
Red, Black, Metallics

August / September
Brown, Orange, Purple

Olen myös ajatellut siirtyä taas enemmän pois valmiista ohjeista ja suunnitteluista, tai sitten en. Toisaalta tuntuu, että neulon yhä enemmän ja enemmän valmiista ohjeista ja kuitenkin yksi rikkaus tässä "harrastuksessa" on oman luovuuden ja omien ideoiden muotoileminen näkyväksi. Ja ne hermoja kiristävät ja kärsivällisyyttä lisäävät prosessit. Voisin aloittaa tämän muokkaamalla sitä viheriäistä Verenan paitamallia omaan suuntaan..eikös se jo oo jotain omaperäistä :)

EDIT: Heidi, Verenan 3/2006 lehdessä oli monia, erityyppisiä pitkiä, neuletakkeja...

Turtleneck Shrug

Yarn: Kitten Mohair about 130g
Needles: 4, 5 mm and 4 mm
Pattern: Teva Durham, Scarf Style

Mä pidän tästä. Epäilin aluksi ja siks en tehny tätä heti vaikka iski silmään välittömästi kun sain kirjan käteen. Epäilin siks, et tuntuu ettei hartioita välttämättä tarvii enää erikseen korostaa, koska niitä on. Toisaalta musta näytti selkäpuoli hassulle, koska se jäi jotenkin jämäksi, loppui ihan ennen aikojaan.

Nyt neuloessa mietin, et jos tää ei toimi, niin testaan jatkaa puseron. Eli poimin vartalopuolelta silmukoita ja jatkan kohti helmaa. Ei tää kuitenkaan taida jatkua. oon nimittäin pitäny eilisillasta lähtien (en sentään nukkuessa) Kilppari-hihatinta päällä ja alan tottua. Mut kieltämättä tulee olo "loppuiko lanka kesken", kuten joko mainitsi edellisen postauksen kommenteissa.

Neulepinta näyttää kamalalle, pitänee uittaa tuo, jos vaikka vähän tasottuis. Mohair tarraili karvoineen kiinni ylenmäärin ja silmukoista tuli sit sen näköisiä. Muuta negatiivista sanottavaa tästä on se kilometrien pituinen 3 o 3 n. Tylsyyden maksimointia, toisaalta hyvää telkkuneulottavaa, siis jos ohjelma on sellainen mitä tahtoo katsoa.

PS. Swallowin möykyt on selätetty.