Vuoden käsityöt 2005

Kaunein, puoliskoni systerille


Rennoin, nytkin päässä


Suosituin, usein päällä, saanut kiitosta muiltakin


Tärkein :) puoliskolleni taskuun


Nopein, yllärinopea neuloa


Erityismaininta vittumaisuuudestaan, keskeneräisyydestään ja purkamismahdottomuudestaan - Melkein poncho


Tänä vuonna oon näköjään keskittynyt lähinnä neulerintamalle. Pitänee aktivoitua muillakin saroilla taasen.

Hienoa vuotta 2006, olkoon se parempi ja onnellisempi kuin edeltäjänsä.

Vapaalankahuovutus

muuttui itseasiassa vapaahahtuvahuovutukseks. En oo koskaan kokeillu, joten korkea aika. Lakana levälleen lattialle ja ensin rakentelin hahtuvalanganjämistä verkon kolmiomalliselle huiville. Sitten muistin, että mullahan on lankaan väriltään sopivaa villaa, jotka pitää käyttää pois. Villankin huopuminen vähenee iän myötä ja nuo on jo parin vuoden takaisia. No eikun hahtuvasta hienoja suihkaleita sinne tänne. Lieskoja. Tadaa. Ihan huiput värit; oranssia ja keltaista. Mietin, et ihan sama miten systeemi huopuu, kun väri on kiva niin siitä voi sitten leikata palasia jos en huivia saa aikaan. Eli homma ei voi mennä vikaan.


Lakana vienosti taitellen päälle ja systeemi rullalle. Rulla sidotaan kiinni kuin pieni porsas ja sitten sukkahousun sisään. (Tässä tapahtui Se Virhe). Rullamötkylä koneeseen ja kone reippaasti 90 asteen puuvillapesuohjelmalle.

Puolitoista tuntia naputtelua ja odottelua ja lopulta kone on vatkannut mötkylää tarpeeksi. Kone auki ja tuota.. missä ne sukkahousut on.. Mötkylä on tullut solmusta huolimatta sukkiksista ulos. No ei haittaa, kun sidokset on kasassa. Mielenkiintoista, että lakana on värjääntynyt harmahtavaksi. Täh.. No innolla silti rullaa auki, huovuttunut se ainakin on, sillä lakana ottaa kiinni itseensäkin monessa kohtaa. Voimalla ja väkivallalla.

Kulma paljastuu. Hienosti on huopunut joo... Muttamutta..vihreetä ja ruskeeta?
Voi äh. Rullasin auki ja kiskoin huovutusta irti lakanasta. Hahtuva on ottanut hienosti lankaan kiinni ja suikaleet huovuttunu toisiinsa. Huivi on kivan kokoinen ja venyttelyn jälkeen reunatkin näyttää hyvälle, mut äääääääääh. Se on värjääntynyt ja vielä hienosti liukuen. Toisen pään oranssit on ruskeita ja keltaiset vihreitä ja sisemmällä rullassa olleet on oransseja ja keltaisia. Murrrrrrr.

Enkä keksi mitään muuta, mikä olis voinu moisen värjäyksen aiheuttaa kuin nuo helvatun sukkahousut. Ei tullu mieleenkään, et ne laskee väriä. Voi ääääääääh. Oisin es laittanu punaset sukkikset jos oisin ton tienny.

Oppeja tästä työstä
- sukkikset ei kestä 90 pesua väriä päästämättä
- vapaalankahuovutuksessa lankoja täytyy tosiaan laittaa paljon, jos haluaa huovutuksesta muuta kuin verkkoa
- hahtuvaa voi iskeä sekaan ihan hyvin, huopuu hienosti.
- rullan sisällä ollut osa on huopunut vähemmän kuin ulkopuolella ollut. Saatan pistää tuon uudelleen koneeseen ja lisätä siihen juttusia. Ehkä. Jos laittais myös toisen väriset sukkikset mukaa. Murr..

Asiaton kommentti:
- jostain syystä mulle tulee ihan räkä mieleen tuosta huovutetusta huivista


To be continue

Huovutusintoilua

Löytöjä huovutuksista- Pilin huovutettuja eläimiä

- Pilin huovutettuja asusteita ja asuja. Ihan mielettömän hienoja, tosin käytännöllisyys on ehkä vähän sitä sun tätä, vai mitä sanotte tuosta vieressä olevasta..

- Huovutusohjeita Tuolla Feltfactionin sivustolla on muuten aivan mielettömän hienoja hattuja ja asusteita. Loistavia ideoita jaja..*innostuu ja pullistuu* Sellaisia taika- ja satujuttuja. Pidän kovasti esmes tuosta hattuosion kuvassa 3 olevan muksun sinivalkeasta huovasta. Ja tuo laukku on hiano.

K-18 Mitähän teille tulee mieleen tuosta hattukuvasta nro 117?

- Krögerin Tarjan huovutuskurssin linkkejä

Suhteeni neulekirjoihin

Kävin ("taas", huokaa puoliskoni) kirjakaupassa ja törmäsin Alison Jenkinsin The Knitting Directoryyn. Ostin kun halvalla sai. Mukava perusteos, jossa on paljon erilaisia neulepintoja esiteltynä yksinkertaisin kuvin ja ohjein. Kirjassa on myös perustietoja neuleen suunnittelusta sen viimeistelyyn asti. Ei kuitenkaan yksittäisten vaatekappaleiden ohjeita. Tämän tyyppiset kirjat on sellaisia neule- ja ompelukirjoja, joita mä ostan ja joista kiinnostun.

Puu- ja metallipuolen kirjallisuus voi olla ja pitääkin olla spesifimpää, tarkempia ohjeita esim. yksittäisiin huonekaluihin yms. Niissä nimittäin harvoin muoti muuttuu. Toisin kuin vaatteissa.

Oon kuitenkin ihminen, joka seuraa muotia suhteellisen tarkkaan. Ei toki tarkoita sitä, että sitä ois ehkä mun päällä, mutta silmää miellyttää tietyt asiat nyt ja tietyt kahden vuoden päästä. Toki neuleissakin on perusjuttuja, asusteita, sukkia, jne, jotka pysyy aina suht samanlaisina, mutta esim. paitojen väljyydet, hihojen mallit, kaulukset yms. muuttuu ajan mukana.

Näistä muutoksista johtuen, en koe jotenkin tarpeelliseksi ostaa neuleohjeita kirjoissa. Saan netistä ja lehdistä sen mitä haluan ja tarvitsen. Huivikirjoja voisi olla ja ehkäpä palmikkoneuleisiin keskittyviä, mutta erityisesti eri palmikkomalleja esitteleviä kirjoja vois mun hyllyyn vielä tulla, mutta ei ehkäpä muuta, jos ei ihmeitä markkinoille ilmaannu. Sukkasillaankin on saanut niin huonoa palautetta, että mä mieluummin ostan sillä rahalla lankaa. Selasin kirjaa joskus kaupassa, ja se ei iskenyt edes kauniilla kuvillaan, siitä neuletiheydettömyydestä puhumattakaan.

Ainiin, kaksi hyvää syytä halvan hinnan lisäks ostaa tuo neulekirja:
- kierreselkä, pysyy auki ilman vääntöä ja painoja ja pitelemistä
- ensiavaamisella silmille ponnahtanut oxo -ohje niin tehtynä et tajusin sen heti

Nappipäivitystä sivupalkkiin

Sormet on kipeät neulomisesta. Takakappale puolessa välissä Almost-Mariahiin. Toinen sydänlapanen melkein peukussa. Muissa ei edistymistä.

Edit:
Peruutus nappipäivitykseen, kunhan Ilu saa nappinsa kuntoon, niin ilmestynee tuonne. Jospa sivu pysyis nyt kasassa, kun ei enää vuodatuksen iso kuvalaatikko virnuile virheistä.

Keskenkö jotain?

Nii-i. Arvatkaapa mitkä noista pitäsi saada pian valmiiks ja mitä tekee mieli tehdä. Ei, nämä kaksi asiaa eivät kohtaa. Neulomisinto kohdistuu tuohon punaiseen Mariah-inspiroimaan tulevaan neuletakkiin ja PakkoTehdä kohdistuu noihin lapasiin. Ne on siis joululupaukset vielä.

Valkopunaisten kanssa havaitsin taas kerran sen, kuin ärsyttävää kirjoneuleen tekeminen on (into loppui jo viiden rivin jälkeen). Ihailen suunnattomasti Ilun kärsivällisyyttä ja taitoa tehdä upeita kirjoneuleita. En tajua miten joskus oon jaksanu tehdä ittelleni revontulipaidan.

Kysymys
Mikä on paras tapa kiinnittää vetoketju neuleeseen? Kovin vähän kokemusta tämän asian kanssa ja nyt jo vähän hiki niskassa ajattelen tuota tulevaa takkia. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan.

Pohdintaan
Naulakossa on kasa takkeja, housuja, laukkuja jne. Kaiken tän lisäks siellä on järjetön määrä isoja huiveja. Niille huiveille pitää keksiä joku näppäränkätevä säilytyspaikka. Ihan turha kuvitella, että ne pysyis siististi henkareissa takkien kanssa tai viikattuna olemattomalla hattuhyllyllä. Tuli mieleen et jos tekis sellasen vaakatasossa olevan puolapuun tjv, johon niitä vois pujottaa. Tai oskarinoksa ois kans pätevä vaihtoehto. Tai..

Palmikkosukat

Lankana vihreä 7veljestä, puikot 3,5 mm, alussa silmukoita 44, terässä 47.
Sukat onnistu ihan ok, ottaen huomioon, että neuloin ekaa sukkaa taas "aivottomasti" eli kuviot synty samalla kun neuloin. Ensimmäistä kertaa tein sukkiin kärkeen "lapaskavennukset", normaalisti teen sädekavennukset aina. Vielä ainakin sukat on napakat ja pysyy pyörimättä paljaassakin jalassa, ainut, et terä vois olla vähän lyhyempi. Ei toimi mulla se, et alottaa kavennuksen kun pikkuvarvas on peitossa, ilmeisesti mullon tavallistakin töpömmät varpaat.

Sävelletty ohje (vähän kuin pullataikinaa tekis näppituntumalla)
Koko on naisten siro 40, napakka ja istuva, vähän ylipitkä.

Luo 44 s. Jaa puikoille siten, että takana ja edessä on 10, ja sivuilla 12 (puikot on siis vähän eri tavalla kuin normaalisti sukkaa neuloessa, ainaki mulla). Neulo oikeaa 6 krsta.

Neulo seuraavaksi peruskerros:
- ensimmäiselle (1.) sivupuikolle 2o 2n 4o 2n 2o
- etupuikolle (2.)2n 6o 2n
- toinen sivupuikko(3.) kuten 1.
- takapuikko (4.) 2n 2o 2n 2o 2n

Neulo näin 3 krsta.
Seuraavalla kerroksella tee puikolla 2. kuuden silmukan palmikot ensimmäinen käännös. Palmikoissa tein itse kaikki käännökset samaan suuntaan, mutta näköä saa enemmän jos niitä taiteilee eri suuntiin.

Neulo yksi peruskerros

Neulo puikoilla 1. ja 3. neljän silmukan palmikoiden käännökset.

(Perusideana palmikoissa on se, että neljän silmukan palmikoissa käännökset on joka 4. krs. Kuuden silmukan palmikossa edessä käännökset on joka 8. krs. Näin samalla kerroksella ei koskaan ole käännöksiä kaikissa palmikoissa.)

Tätä jatketaan kunnes keskipalmikossa on neljä käännöstä ja tämän jälkeen kolme kerrosta. Lisää seuraavalla kerroksella keskipalmikkoon molempiin "juonteisiin" 1 s. (yhteensä palmikossa siis 8 s). Neulo jälleen peruskerros ja tämän jälkeen seuraavalla kerroksella lisää keskipalmikon keskelle yksi silmukka, joka neulotaan jatkossa nurjana. Tässä vaiheessa puikolla 2 on 2n 4o 1n 4o 2n.

Neulo kaksi peruskerrosta ja jätä jalkapöydän silmukat odottamaan.

Ota kantalappua varten puolet alkuperäisestä silmukkamäärästä (22 s). Tässä vaiheessa sivupalmikot halkeavat eli taaimmainen juonne katkeaa kantalappuun ja etummainen tulee jatkumaan jalkapöytään.

Neulo kantalappu ja tee kantakavennukset (korkeus 22 krs patenttina, kavennuksissa 8 6 8).

Poimi kantalapun sivusta silmukat (12 puoleltaan) ja neulo kerros. Huom. Jatka päällä koko terän neulomisen ajan kahta 4 s palmikkoa, joissa käännökset tulevat joka 4. kerros. Muualla neulo sileää oikeaa.

Tee kiilakavennukset joka toinen kerros, kunnes puikoilla on taas alkuperäinen 22 s (ne mitä kantalappuun poimittiinkin) Jalkaterän päällä silmukoita on 22 + 3.

Puikot ovat tässä vaiheessa vaihtaneet paikkaa perinteiselle sukantekopaikoilleen. (juu, mun puikot hyppii ihan itsekseen. Kerrosvaihto on kuitenkin yhä edelleen jalan alla keskellä.

Neulo terää sopiva pituus (kaikissa ohjeissa kerrotaan, että pikkuvarpaan pitää peittyä, mutta kuten sanoin, mulla ainakin tuli vähän pitkät sukat sillä tavalla mittailtuna).

Kaikenkaikkiaan 4 s palmikoiden käännöksiä on 13, nilkasta varpaiden päälle. Ensimmäinen kavennus tapahtuu siten, että kavenna ne lisätyt kolme silmukkaa pois samalla kerroksella. Tällöin palataan alkuperäiseen slmukkamäärään (22) jalan päällä ja keskipalmikko (6 s) yhtyy. Neulo välikerros tämän kavennuksen jälkeen.

Kavenna seuraavalla kerroksella 1. puikon (nyt siis varpaiden alla oleva sileä) lopussa 2 o yhteen. 2. puikon alussa ylivetokavennus,
Tee kuuden silmukan palmikkoon yksi käännös.
Neulo 3. puikon lopussa 2 o yhteen ja tee 4. puikon alussa ylivetokavennus.

Neulo välikerros ilman kavennuksia.

Neulo kavennukset ja neulo nyt myös jalan päällä pelkkää oikeaa.

Kavenna joka 2. kerros, kunnes puikolla on 6 s. Tämän jälkeen kavenna joka kerros.

Kun työssä on 8 s, vedä lanka niistä läpi ja päättele.

Siinäpä se.
Sovellettuna ihan perussukkaohjeesta.Olen hyppinyt yli reippaasti esim. palmikoiden tekemiset, kantalapun patentin ja kavennukset ja muut perusjutut, mutta jos niihin kaipaa ohjetta niin kysymyksiä saa esittää ja google on iloinen asia tässäkin suhteessa sekä nuo sivupalkin linkkivinkit.

Sokerihumalaa ja sukkia

Kiltti olin ja oon jatkossakin, jouluhan on joka vuosi. Suklaata on uponnut kera suolakalan enemmän kuin vatsa vetää ja sääret kantaa. Glögi on ollut terästettyä hetkittäin, mutta pienoinen huimaus jatkuvaa.

Tässä se, mitä en näyttänyt aiemmin, muut olenkin jo esitellyt tai niistä ei ole kuvia. Hahtuvatumput puoliskolleni kera taskupupun (rakkaani katu-uskottavuus alkaa olla koetuksella mun kanssa, tosin ollut jo useamman vuoden).

Ystin sukat valmistuivat. Seiskaa veljestä, 3,5 mm puikoilla 48s varressa. Koko on miesten 43.

Kun en saanut sukkia lahjaksi piti alkaa niitä tekemään ihan itsepäisesti. Nyt on toinen valmiina ja toinen kiilakavennuksissa. Eilisillan leffaa seuratessa sain vain kaksi näkyvää virhettä tuohon jalkapöydälle.

Himottaa kovasti Caibren innoittamana soveltaa Mariah itselleni viininpunaisesta seiskaveljeksestä. Hupun ja kauluksen muokkaus edessä ainakin. Tosin, nyt himottaa juoksulenkki...tai joku muu mukava liikunta.

Operaatio PP eli Pupun Pelastus

Tästä se alkaa, imuri esiin ja auki. Tässä vaiheessa olin vielä toivossa, että voin suorittaa operaation sisätiloissa. Ei ollut toivoakaan. Kun sain pussin auki, niin järjetön pölypilvi lähti liikkeelle. Pussi kiinni ja ulos.


Aika yököttävää..mutta mitä ei pupun eteen tekisi. Roskiksen edessä operaatio jatkui. Sormet kirurgisen tarkasti sisälle pussiin, nopea tunnustelu ja sieltähän se pupunen löytyi. Aika surkean näköisenä, mutta löytyi kuitenkin. Nyt sitä odottaa perusteellinen siivous.


Yllätys oli se, miten täynnä pussi oli (pölyä siis)ei ole kauaa pussin vaihtamisesta. Ilmeisesti hahtuvaharrastus, langat ja kankaat on tuonu pölypalleroita nurkkiin enemmän kuin oon olettanu. Onneks ne on nyt jossain muualla kuin nurkissa.

Löysin neulomisen ilon takaisin. Eilen aloitin väsäämään ystille sukkia (lahjakortti lähti jo jouluksi kera vihjeen, mutta päätin tehdä sukat vasta kun ennätän). Sukkaa syntyi kuin itsestään ja tuntui taas mukavalle neuloskella ja saada käsillä aikaan jotain. Selkeästi musta ei olis pelkästään käsityöalan ammattilaiseks. Stressi ja pakkosaadavalmiiksi vie ilon tekemisistä.

Joulun aikaan ennätän varmaankin jonkin verran neuloskella ja syödä suklaata ja juoda glögiä.

Joulurauhaa.

Se saapunee tännekin ajallansa. Lupaus on jo ilmassa.

Haluan toivottaa kaikille lämmintä ja rauhaisaa joulunaikaa, puikkojen kilkettä, piparin tuoksua ja iloisia hymyjä.

Neulominenhan ei ole mikään arkiharrastus, vaikka siitä meinas melkein työtä tässä ennen joulua tullakin. Ajattelin aloitella jotain punaista itselleni :).

Tontut kotiutuivat uusiin koteihinsa ja hiirulainenkin meni työkaverille joulutervehdykseksi.Pupulle kävi ohraisemmin, imuri imaisi sen. Pitänee tehdä pelastusoperaatio.

Pipo vinossa ja tossut tanassa

Heitin pakettikierrokset ja joulutervehdykset. Puuh. Nyt voi sitten keskittyä lähes siihen rauhoittumiseen. Hirmuisestä hässäkästä johtuen jäi ottamatta kuva mummille menneestä melkein-Mysterystä. Tein siis oman version kolmosvihjeen jälkeen. Neuloin sivuille simppeliä pitsineulettä niin, et huivin koko oli sellainen hartioille menevä. Isompikin olis voinu olla, mut aika tuli vastaan. Mä kyllä tahdon tehdä tuon Mystery2 vielä kokonaan joku kaunis päivä.
Kummipojan pipo ja lapaset oottaa vielä tuossa, mut ne tonttu toimittaa vasta joulun jälkeen tapaninpäivälahjaks.

Koulun jouluhlakin oli eilen, tänään hässäkkäpäivä koulussa sekä tuo kierros, huomenna lisää vähän hässäkkää ja joulusiivous ja ruokaostokset. Joo.. Mä taidan nukkua sen viikon, mitä sitä lomaa on. Ja ei, en pode joulustressiä..en suostu..en ala.

Joulukuusenkoristetähti muuten sai varauksetonta ihailua osakseen kaulakoruna eilen. Kiitos Laura ideasta joskus.

Kortteja ja deitti-ilmoituksia

Väsäilin tuossa kortteja lähinnä oppilailleni ja myös muutamille sukulaisille ja ystäville käteen annettaviksi. Meillä Viralliset hoitaa tuo parempi puoliskoni ja vähemmän viralliset menee mailitse tai käteen. Siksi olen näin myöhässä.

Tän vuoden joulukortit kulkee linjalla hileitä ja kimalletta sekä skandinaavista yksinkertaisuutta. Hileet ja kimalteet siks, et mun luokkalaiset haluaa niitä joka paikkaan ja pitäähän opettajan vähän kalastella suosiota.

Tässä on veljeni taideteos. Poikkesi kesken korttipajan ja innostui piirtämään. Totesi, että huomaa, ettei ole muihin kuin rakennuspiirustuksiin hetkeen koskenut. :) (Kristiinan linjalle: vihvih, sinkku ja 22v. Yhteydenottopyynnöt voi jättää kommenttiosastolle)

Iso?

Yhden pikaisen pesun jälkeen "pipo" näyttää aika isolle. Ympärysmitassa on apaut 15 cm liikaa. Sais sellasen kivan lierihatun tästä. Mut ehkäpä pesen sen vielä uudelleen ja katton tapahtuuko mitää.

Jotenki väskättää nyt kamalasti kaikenlainen väsääminen.

Maastokuvioita :P

Tuo lanka on aika hirmuista. Jälki on kamalaa. Miten molen voinu kuvitella, et pitäisin moista villapaitaa. Auuuh. Järki jätättäny ilmeisesti pahemman kerran. Lapasina ja pipona se menettelee, mut en tekis enää kaulahuivia samaan settiin. Velipojalle nuo on just hyvät, mut sekään ei varmasti villapaitana moista iskis päälleen( Ai niin, eihän se taida villapaita olla, kun tuo pop ei taida olla villaa tavannutkaan..) Järjen sumenemisen paljastavasta paidasta on vielä jäljellä etu- ja takakappaleet sekä toinen hiha.

Tulipa taas todistettua oma antimieltymys pätkävärjättyihin lankoihin.

Lankana siis Novitan Pop, puikot lapasissa 5 mm, pipossa 5,5 mm. Lapasissa 36 s, pipossa 70 s ja 12 cm ennen kavennuksia, joita oli 7 kohtaa.

Tästä on tulossa kummipojalle hahtuvahattu. Vielä men ole päättäny, et miltä se näyttää. Korvat vai lohkariharja, vai kenties batman-korvat... Silmukoita on 120, puikko 5,5 mm ja hahtuva yksinkertaisena. Testiversio siis.

Havaintoja

Yhdet lahjuslapaset on valmiina ja niihin sopiva pipo on syntymässä. Maastokirjava pop -paita saa uuden muodon asusteina. Loput heitän roskiin. On nimittäin niin karmeeta lankaa. Kuvia huomenna kun on valoa.

Mielenkiintoisia havaintoja päivän aikana:
- Toiset vetää kalsarikännejä.. Mä kalsarineulon. Pitikset jalassa on mukava olla, katseenkestävät ne tosin ei ole. Ja ei, en ole absolutisti.
- Villapaita on hankala neuloessa. Sukkapuikot pyrkii hihoihin.
- Bodypumpin jälkeen käsien käyttö tarkkuutta vaativaan toimintaan on hankalaa. Keitetty makaroni kun ei kovin jämäkkää ole.
- Suuri osa viime aikoina pestyistä vaatteista on omituisesti nukkaisia. Oiskohan koneeseen heitetyillä huovutuksilla aina osuutta asiaan. Pesen siis huovutukset muun pyykin seassa, toki vähän valkkaan, just ton nukkaamisen takia.
- Mummi taitaa saada jotain muuta kuin Mysteryn joululahjaks.

Edit
Lisähavainto: Neulon lapasista vasemman aina ensiksi.

Söpöläiset otukset

Ne kävi koneessa kera mun kissapipon. Kissapiposta tuli istuvampi ja koristeet on nyt kunnolla kiinni. Otukset huovuttu ihan älyttömän hyvin. Kiinteillä silmukoilla, yksinkertaisesta hahtuvasta nelosen koukulla. Sisälle työnsin ennen sulkemista hahtuvaa. Noista voi väsätä vaikka avaimenperiä tai sit ne on vaan söpöläisiä. Tipuja ja muita otuksia vois testailla kans. Tuosta harmaasta sais hianon norsun.


Värjäyksestä
Moni on kokeillut etikka + karamelliväri -värjäystä. Onko siitä ohjetta jossain? Vai toimiikse "heitä kaikki sekaisin" -tyylillä? Entä onko joku värjännyt isoveljeä? Ois yks villapaita, jonka voisi värjäillä ja toki kiva ois kokeilla muutakin.

Otuksia

Taavi lähti uuteen kotiin. Valitettavasti unohdin ottaa valokuvan, mutta kaveri oli pörröhiuksinen pikkutonttu, muistutti kovasti Tahvoa muutamia kymmeniä, ellei satoja vuosia nuorempana.

Muutenkin sain postiin ekat paketit tänään. Puuh. Itsas loput onkin lähitoimitukseen, joten niillä ei niin hätästä. Niinno, jouluunhan on aikaa vaikka kuinka, ainaki viikko.

Tein aikani kuluksi otuksia. Virkkasin hahtuvasta pupun ja hiiren. Tosin nyt ne muistuttavat etäisesti moisia, mutta ehkäpä koneessa käynnin jälkeen enemmänkin, tai sit niistä tulee vaan palluroita.

Veljen lapaset kesken. Onneks paksua lankaa paksuilla puikoilla. Yläselkä vaan tuppaa jumimaan, tän päivän koulutuksessa istuminen ei tehny hyvää. Venyttelykin avittaa vaan hetkeks.

Ihania joulujuttuja on valmistunu ja valmistumassa ympäri blogistaniaa. Nautinnollista katsella ja seurata. Ja no, tekis mieli itteki alottaa miljoona juttua...

Tonttuna

Paketoin lahjuksia tuossa ja otin muutamia kuvia, mutta eihän niitä voi näyttää kokonaisina täällä. Jotenkin toivon ihan kamalastikovastipaljon, että lahjan saajat ovat tyytyväisiä saamisiinsa. Oikeastaan mitä tärkeämmästä ja läheisemmästä ihmisestä on kyse, sen enemmän toivoo, että osuu kohdalleen.

Koneessa on vielä pyörimässä yhden vähän pienemmän tontun vaatteet. Saa nähdä ennättääkö se huomiseen postipakettiin vai hyppääkö joku kolmesta valmiista matkaan.

Joulukuuseen

Tässäpä ekaluokkalaisten tuotoksia joulukuuseen. Märkähuovutettu piparkakkumuottia apuna käyttäen. Huomatkaa alarivin pienten koristeiden jokseenkin pitkät ripustuslangat. Taiteilija halusi ehdottomasti näin. Myöskään solmujen päitä ei voinut siistiä. "Musta ne on kauniimmat noin". Mikäs mä siihen oon väittämään vastaan.

Hahtuva on ystäväni - hetkittäin.

Sain eilen illalla myöhään valmiiksi hahtuvatumput. Kokeilin vähän erilailla kuin aikaisemmin. Häiräsi nimittäin ne peltikovat, ylipaksut ja liian pienet tumput. Neuloin tällä kertaa nelosen puikoilla yksinkertaista hahtuvaa. Luotin 40% kutistuvuuteen ja tein tulevan omistajan käden mittojen mukaan. Vartta oli ennen peukaloaukkoa 25cm. Ennen tätä olin jo aloittanut peukalokiilan. Peukun jälkeen pituutta jatkui huikeat 24 cm ennen kärkikavennuksia. Peukustakin tuli 14 cm ennen kavennuksia. Tumpujen ympärysmitta ennen huovutusta oli n. 50 cm. Suorastaan arvelutti, huopuisivatko nuo sopiviin mittoihin. Tuntu et oli tumpuissa pituutta kuin housuissa lahkeita.

Töitten jälkeen äsken iskin lainapeitteet pesukoneeseen ja nyt kaivelin ne ulos. Uuuuh. Ensimmäisiä kertoja oikeasti suorastaan tyytyväinen huovutusjälkeen ja huopumiseen. Muokkauksen jälkeen vain peukuissa olis hieman pienentämisen varaa, mut sekin saattaa korjaantua jos pesen ne toiseen kertaan. Huovutuspinta on tasainen ja sileä, neuleraitoja ei näy.Paksuuskin noissa on mukava, saa käden taipumaan, ei tarvitse seisoa tumput suorina. Harmaa Pirtin kehräämön hahtuva on mukavan paksua yksinkertaisenakin ja pysyy kasassa neuloessa.

Tumput oottaa nyt vähän kuivahtamista ja kirjailua. Kuva niistä tänne Ehkä jossain vaiheessa. Lahjuksia kun ovat niin en tahdo näyttää liian aikaisin.

Nylonit uuteen käyttöön

Pari kuvaa kera selitysten siitä, miten stay upit voi hyödyntää uudelleen.

Leikkaa sukasta pätkä (tarpeeksi pitkä, n. 20 cm) tee päähän solmu ja käännä solmu sisäpuolelle (ei jää tontun päähän ylimääräisiä möykkyjä).

Työnnä vanua sisälle, vanu kannattaa pyöritellä mukavaksi palloksi, niin pää on tasaisempi.

Ompele pienillä harsinpistoilla nenäympyrä, jätä langanpäät vapaaksi kiristämistä varten.

Työnnä nenään vanua, kiristä, solmi ja varmuuden vuoksi pari kiertoa nenänjuuren ympärille ja solmu päälle.

Lisää vanua, muotoile pää, posket jne. Solmu kaulaan. Ompele silmät ja jos haluaa ilmeitä, niin tässä vaiheessa ne onnistuu. Värit (poskien puna yms.) kannattaa lisätä vasta valmiiseen tonttuun.

Hiukset, parta yms. liimataan ja / tai ommellaan tässä vaiheessa. Päätä on vielä helppo pyöritellä ja muokata sekä tarvittaessa vaikkapa listä vanua vielä.

Pipo päähän ja pää paikalleen. Itse liimasin kuumaliimalla. Ommellakin voi, mutta tuo kuumaliima on tosi käyttökelpoista, kestää ja on nopeaa sekä siistiä. Itse saan myös liimalla tasaisemman jäljen kuin ompelemalla.


Hahtuvalapaset on testauksessa.. tai siis syntymässä. Teen yksinkertaisesta hahtuvasta ja nelosen puikoilla. Saa nähdä saisko nyt aikaan Miehen kokoiset.

Sain ihan loistavan lahjaidean puoliskolleni, mutta tänään kaupunkikierroksen jälkeen en voi kuin kirota sitä, etten ole koru- ja nahka-alan ammattilainen. Pirhana.

Matilda

Uusi tonttu on liittynyt vahvuuteen. Matilda-muori saapui kera silmälasien ja vaihdatti Tahvon kanssa kaulahuivejaan. Nyt ne kaikki tönöttää tuolla nurkassa pitäen seuraa toisilleen.

Kuumaliima on sitten todellakin kuumaa. Tosin ois se jo pitäny kokemuksesta tietää, kun yksi arpikin siitä on olemassa, mutta nyt on yksi sormi jääpalahauteesssa. Auh.

LumitähtiBibo

Tämä valmistui viime yönä. Tähden kiinnittelin tänään ja nyt bibo on kuivumassa ja odottaa tasoittelumuokkausta. Kuvassa erottuu hienosti virhe, jonka tein kun katselin leffaa vähän keskittyneemmin. Kaksi kerrosta ilman siirtoja peräkkäin. Ei se onneksi näy noin hyvin kun bibo on päässä ja muokkauksen jälkeen varmaan vielä vähemmän.

Lauran Bibomallia muunsin sen verran, että pituutta tässä on n. 15-16 cm ennen kavennuksien aloittamista. Istuu paremmin mun päähän ja lämmittää korviakin. Myös loppukavennukset teen vähän eri tavalla, koska haluan tuon navan tuonne päälaelle, ts. jatkan kavernnuksia kunnes silmukoita on jäljellä enää muutamia. Lankana Novitan luonnonvalkea Isoveli, kulutus epämääräinen vajaa kerä. Puikot 5,5 mm.

Tiinuli ja Tahvo

Siinä ne nyt sit on.. vaatetettuna ja odottamassa matkaa uusiin koteihin jouluksi.

Hahtuvaa kului suurin piirtein saman verran kuin olisi mennyt lapasiin. Muita tarvikkeita olivat pellavakuitu, stay up-sukka ;), hahtuvavillaa, lankaa ja neula, kuumaliima sekä jämälankoja muodinmukaisiin isoihin kaulahuiveihin ja punainen pastelliliitu.

Näitähän saattaa syntyä enemmänkin erilaisina variaatioina.

Edit: nyton Tiinulin letit tasattu ja Tahvon partaa ojenneltu ja pöyhennetty. Ne seisoopi tuolla nurkassa pöydällä ja alkaa näyttää kovin kotoisalle. Liekö jatkavat matkaa..

Korkeutta tontuilla on pipo mukaan laskettuna n. 35 cm

Lisää tonttujen vaatteita

Kohti pesukonetta.. Tulivat jo uloskin, mutta tulos näkyy myöhemmin.

Kurkkija?

Liekö unohtunut tontulta? Pesuun se pitänee laittaa.

Kävin ostamassa harmaata hahtuvalankaa. Testaan tehdä isoja tonttuja.. hirmuinen into päällä. Tosin päikkärit katkas toisen pipon neulomisen.

Luokan kanssa huovutettiin eilen ja tänään piparkakkumuottien avulla erilaisia kuvioita. Suurin osa innostui kamalasti ja nekin jotka ei innostu yleensä, huovutteli sitkeesti ainakin kaksi kuviota. Tänään kun huovuteltiin pieniä palloja, niin syntyi lisäksi käärme ja jopa yksi siittiösolu (meillä oli ihmisen biologiaa viimeiset kaksi viikkoa). Märkää , lammas (muksujen mielestä lehmä) haisi, kädet on kuivat ja myttysiä on nyt luokassa yksi pöydällinen kuivumassa. Esittelen ne ensi viikolla kunhan saadaan langat ja muut säädöt paikalleen.

Hamekankaan (?) ostossa

Töistä tullessa eksyin taas paikalliseen käsityömekkaan. Sinne, jossa ne ammattikäsityöläiset myy tuotteitaan. Ja nyt niille, jotka herneistää helposti varoitus... näytän muutaman aivan loistavanhauskan idean, mitä aion kokeilla ideavarkaan lailla ja en kyllä todellakaan muista keitä olivat alkuperäiset käsityöläiset. Pahoitteluni.

Nää huopatontut vei mun sydämen. Aivan mahtavia, persoonallisia ja huippuidea joululahjaksi esim. sukulaisperheille. Mietin että tuonne sisälle voisi tehdä vaikka pullonpaikan glögipullolle..

Nää kynttilanjalat sopis sellaseen jääkattaukseen. Tosi kauniita ja siistiä työtä, vaikka onkin rautalangasta väännettyä :).

Ja sit se mun hamekangas. Menin kangaskauppaan. Eksyin. Törmäsin verhonkangasosatolla ruskeapohjaiseen, sydänkuvioiseen kankaaseen, joka päätti hypätä mun matkaan. Keittiö on kaivannut jo pitkään jotain muuta kuin tilapäisratkaisua ja tuo suorastaan syöksyy ikkunaan. Vielä en oo päättäny tuleeko siitä yksi leveä verho vai kaksi sivupaneelia. Tuo ikkuna ja sen edessä oleva iso pöytä kun sanelee tiettyjä ehtoja.
Nam. Puoliskoni pyörittelee taas päätään..

Sanomattakin lienee selvää, että se hamekangas jäi vielä kauppaan.

Lapasia ja huopuneitten myttysten hyötykäyttöä

Lapaset valmistu äsken ja jos jotain vieroksun päättelyiden lisäksi neulomisessa niin peukaloiden tekemistä. En tiä miks, mut se on aina hankalin osuus henkisesti lapasissa. Nää matkaapi valkean paidan seuraks.
Lankana valkea 7veljestä kaksinkertaisena. Puikot 5,5 mm. Silmukoita ranteessa 32. Koko siro naisten. Lankaa kului n. 100 g.


Testasin huovutusjuttuja joskus tuossa alkusyssystä. Meni jotain sitten päin seiniäkin. Nyt kaivelin lankakorista ne huopuneet myttyset, otin sakset kauniiseen käteen, leikkelin sydämiä ja tökin neulalla lankaa niistä läpi. Sydämiä on kaikkiaan kymmenkunta. Nuo "palaset" on huopunutta ketjusilmukkaketjua, jonka pätkin ja tökin "helmiksi" lankaan. Näyttää aikas hauskalle. Saatetaan huovutella koulussa muksujen kanssa joulukuuseen koristeita huomenna.

Mitä tästä opimme: Älä heitä myttysiäkään pois. Ja tee lapasiin peukalot heti.

Linnan juhlat

Juhlia ja juhlapukuja kassellessa syntyypi jotain. Virkatut tähdet oli tarkoitettu eilen purettuun piposeen, tähdet jäi. Lapaset on ne rinsessatyyliset.. lahjuksia siis.

Juniorin paidassa näkyy kastelun jälkeen pieni väriero kertaalleen neulotun ja puretun sekä muun langan välissä. Argh.