The Knitting Olympics - Team Finland julistaa saavutuksensa. Odotukset ja tavoitteet täytettiin enemmän kuin upeasti.Palkinnot on myös arvottu, käy tarkistamassa onnistiko.
The Knitting Olympics - Team Finland julistaa saavutuksensa. Odotukset ja tavoitteet täytettiin enemmän kuin upeasti.
Loistava esimerkki taas siitä miten on tehty mallitilkku, laskettu tiheydet, neulottu hihat oikean kokoisiksi ja sitten pöh.. Neuloin helmaa 3/12 raitakerrosta ja tutkailin et tuleepas leveää. Mittanauha kätöseen ja toinen pöh...samasta syystä. Helmaa oli 12 cm liikaa. Leveydessä. Miten ihmeessä mä onnistuin. Ei auttanu ku purkaa.. Onneks Kitten käyttäyty kerranki siivosti ja purkautu nätisti.
En yleensä käytä silmukkamerkkejä, mutta nyt valmistaudun iltapäivän lätkäpeliin, se Suomi-Ruotsi (jos joku ei tienny). Raitaprojektin oikean neulominen on jokseenkin puuduttavaa, joten kavennuksien kohtiin tarvitaan herättäjät.
I usually don't use stitch marks, but today there is legendary Olympic Hockey Game in Torino. Finland - Sweden. And my stripe project is so K, that I need something to wake me up when there is decs.
Well.. what happened..
Mä inhoan lankojen päättelyä, jos sei oo jo aiemmin tullu selväks, niin julistan sen tässä ja nyt. Oon kuitenkin taas kerran valinnu työn, jossa, jos oikeaoppisesti tehtäisiin, olis ehkä miljoona lankaa pääteltävänä. Mutta mä oon laiska ja kierrän lankoja nurjalla. Haa. Näin.
Ongelma on kuitenkin ollut kahden kerroksen välein olevat langanvaihdot. Kamalia reikiä jää väleihin, koska ja kun lanka hyppää nurjalla pitemmän matkan, ei sitä voi kiristää niin, ettei reikiä syntyis. Tuskailin ekan hihan alun kanssa tässä jonkin aikaa, kunnes harmaat aivosolut kehitti laiskuudelle apukeinon.. (voi olla, et oon joskus lukenu tän jostain ohjeopuksesta, mut nyt mukakeksin ihan omaan ongelmaan oman ratkaisun).
Koska lanka, jolla neulon on suhteellisen ohutta, ei haittaa, jos yhden silmukan neuloo kaksinkertaisella langalla. Joten - värin vaihtuessa neulon sekä edellisellä että seuraavalla langalla kaksinkertaisena kerroksen ensimmäisen silmukan. Myöhemmin vanhalla värillä voi hellästi kiristää tuo värinvaihtokohdan silmukat sopiviks ja jatkuvasti syntyy reiätöntä neuletta. Samalla myös langanjuoksut nurjalla tulee napakoiks ja siisteiks. 
Pääsin taas olympianeuleen ja muiden säätöjen jälkeen käsiksi raitaprojektiin. Pari päivää taas neuloskellu tätä ja toivon tosiaan, että malli onnistuupi. Tulossa on siis jotain mohairista neljällä värillä ja kolmen pisteen vihje (viisi pistettä voidaan unohtaa) on että, kuvassa on 1 ja neljäsosa hihaa.
Puoliskoni saa sukkansa..
Inspiraationlähde löytyy täältä ja pitihän noita rakkaani tossukoita vähän miehistää :P. Varsinki ku värit on ei-ihan-lemppareita. Toinen sukka on tosin vasta menossa varressa, mutta ei haittaa monoa..Eiku menoa.
Ohje: Kiri Shawl(pdf) All Tangled Up - Polly
Muuta
Ps. Iltapuvun kanssa olo hieman mummomainen jos shaalin nostaa harteille :)
Meinköhän tuo väri nyt ihan oikein? Aamulla luennolla kaivelin kassista lankakerät ja tyrmistyin suorastaan. Piti hämärässä ottaa aamusella matkaan mukaan uusi ruskea kerä, mutta olikin lipsahtanu viheriä. No eihän siitä saa ruskeaa sukkaa turkoosein raidoin. Tein sitten turkoosin sukan ruskein raidoin. Ruskeaa siis oli just sellanen pieni nöttönen käytettäväks. Tarkkana joku voi havaita, että tuo sininen on pienempi, oooon, se on mulle :). Ei samanlaisia tuulipukuja mut vastaväriset sukat? Tai sukka.
Tänään seitsemän tunnin luentomaratonin aikana neuloin puoliskolleni sukan. Huomenna on kuusi ja puoli tuntia aikaa tehdä toinen samanlainen. Neuloin siis koko ajan poislukien kahvi- ja ruokatauot ja sellaiset hetket kun piti jotain kirjuutella paperille. Näitä hetkiä tosin ei ollu paljoa. Sormet on vähän jumissa mut sainpahan tehtyä. Sain muuten aluksi hitaita katseita, mutta kun luennoitsija näki, että pystyy tekemään muutakin neulomisen ohessa niin ei tuo maininnut mitään. En olis itsas pysyny hereillä yhdessä vaiheessa, jos en olis neulonu. Molen oikeesti hyvä nukkuu missä vaan.
Lankana Tove, puikot 4 mm. Alussa silmukoita pohjaa varten 10, neljän kerroksen jälkeen pohjan ympäriltä poimuttuja silmukoita 22. I-cord neljällä silmukalla.
Ajattelin ensin kiinnityssysteemin olevan lapasten tyyliin kukka, mut en jaksanu väsätä. Ehkä siihen tulee nappi tai jotain muuta yhtä vienoa. Kukkaidean takia tuo läppä on lehden muotoinen..tai yritys :). Kännykkä mahtuu hienosti ja pussukka tuntuu napakalle. Kuvia kännykästä pussissa ei sattuneesta syystä ole, puhelin siis toimii myös mun kamerana.
Ompputumput on uusiks koneessa kera kännypussukan. Mua vähän arvelutti laittaa tumppuja uudelleen, koska ne on melkein sopivat. Saa nähdä millaiset niistä tulee. Voihan ne tietty lahjottaa aina jolleki pienikätiselle, mutku tykästyin jo kovin.
Kännypussukka on kokeiluversio. Tarviin lähinnä liikkatunneille kännykää mukaan ja se ois hyvä saada takin alle pakkasella, jotta akku kestää. Niinpä tumpuista jääneestä Tovesta neuloskelin tossa yhdistetyn joukkuekisan hiihdon aikana pussukan, johon on laskettu n. 25 % kutistumisvara. Tai no, laskettu, arvioitu silmämääräisesti on ehkä totuudenmukaisempaa. Kaulalenkki on tehty i-cordina ja pussukka muutenkin neulottu kokonaisuudessaan kasaan kerralla. Ainoa missä käytin neulaa oli i-cordin kiinnittäminen toisen reunan silmukoihin.
Välityönä pikaiseen..
Kuvista.. noo muutama langanpätkä vielä roikkuu mut yritin piilottaa ne :), myös kostutus ja höyrytys tekis varmaan poikaa.
Eilen tuskastuin Kirin kuvioihin ja pitsin vääntöön, kun yritin kattoa mäkihypyn normaalimäen kisaa ja kummastakaan ei meinannu tulla mitään. Aloitin siis palauttelutyöks kisaKirin väliin Aivottoman
Saanko esitellä: Entinen Bibo, nykyinen MukiBibo.
Kiri edistyy, siitä enemmän juttua tuolla Suomen joukkueen olympiablogissa.
Uusi ihastus on Tove. Huopuminen tumpuissa oli ihan täydellistä, virkatuissa kukissa ei niinkään, mutta ei haittaa.
Muuta:
Repesin aivan totaalisesti kun kaivelin huovutuksia pesukoneesta. Laitoin syksyllä neulomani ompunvihreän Bibon myös koneeseen, koska se oli hiukan liian iso. En sitten ajatellut sen enempää, muuta kuin, että kai se kutistuu vähän, koska on villaa. Pirtin kehräämön villapellava todellakin sitten huopuu..Mitähän tuosta tekis?
Tunti aikaa ja Omppu-tovet on koneessa. Sain ne neulottua ja pääteltyä ja nyt on tunti aikaa verrytellä sormia, kasata safkaa ja rentouttaa pää kuudentoista päivän koitokseen.
Tove-lapaset menossa, toinen on jo peukkua vaille valmis ja toinen on kohta peukalossa. Kamala kiirus saada ne valmiiks ennen huomisiltaa ysiä.. et pääsee sit olympiatyön kimppuun."..no mutta haloo..."
"Parhaassa tapauksessa löytyy usein, vaikka ehkä pienellä viiveellä, sähköinen ystävä, jolla on vastaus kulloiseenkin ongelmaan"
Jaksoin mä eilen jotain tehdä, kunhan pahin tainnutus katos. Kietsua käytin tänää ekaa kertaa töissä ja piti sit saada alustoppiin sopiva koru rintaan. Ei vaan ollu olemassa mitään turkoosia tarpeeks isoa, joten ei kun seiskaveikkaa ja virkkuukoukku. Aikaa meni hetki, ja kukka tuli.
Päivän paras oli tää - Mörkötupsu. Taiteilija väänsi sitä hartaasti, jokaisen langan saaden vähintään kerran solmuun ja sotkuun. Totesin vaan et, ei haittaa, anna mennä vaan... (Sangen loistava työ pikku perfektionistille, jolle meinas tulla ongelma kun ei tarvinnu välittää). Taiteilija oli sitten varsin tyytyväinen tupsuunsa ja parturoi sitä vaan vähän ja nimes sen Mörkötupsuks.
Ilun vika et jouduin, huom! jouduin ostamaan Tovea tänään. Pakko saada testata.. Myös mun uusi aluspaita on kuvassa.
Jotain on syntymässä. Olen jo nyt aivan myyty. Pian, äkkiä, heti valmiiks..
Kuinka monella teistä on pikkareissa tasku. Mullapa on. Mä pidän varmaan Seppälän yksin pystyssä hullaantuessani aina hetkittäin "ants in my pants", "superman", " do not bite my ass" - tyylisiin alusvaatteisiin. (Parhaita on ne jotka loistaa pimeessä..)
Siniraitapaidan lankajämistä tein näille pakkasille soveltuvan lämmittimen. Puikot 4,5 mm, langat: isoveli + mohairsekoite, seiskaveljes + mohairsekoite sekä iceland. Tiheys n. 12 s = 10 cm.
Kävin kiertelee lankakaupoissa ja en löytäny just sitä mitä etin, mutta muuta kylläkin. Eli suorastaan vaarallista käydä "tutkailemassa", mukaan tarttuu aina jotain. Nää Kitten Mohairit mä kaappasin matkaani ja samalla heräs ajatus, et voishan näistäkin tehdä jotain HG:n tyyppistä. Mä pidän tuosta mohairista ihan älyttömästi.
Keltaisesta kerästä seiskaveikkaa oon yrittäny päästä eroon viimeiset kymmenen vuotta. Sitä on työnnetty sinne sun tänne ja eilen päätin testata oranssin, punaisen ja keltaisen yhdistelmällä viimeisimmän Modan ekan mallin ohjetta käsivarsilämmittimistä. Tulee hupaisaa pintaa ja näyttää kivalle. Aika leveää ranteisiin, mut ehkäpä näistä vois väsätä polvisukkaa tjv. Piti tietty sit ostaa sitä keltasta kerä lisää. Oonkohan mä vähän tyhmä, vai vähän enemmän?
Eilisestä palmikkopiposta vielä kuva paremmassa valossa. Kevätaurinko on ihana ja kamala. Kämppä näyttää suorastaan siivottomalle kun kaikki pölyt paljastuu. Pipo on kiva ja nytkin päässä.
Ja tässä vielä tämän päivän päällyskerroksen alla olevaa talvimuotia. Arvataa aiheuttaako pyrskähdyksiä puoliskossani.