tiistaina, tammikuuta 31, 2006

Suhde koetuksella

Armas puoliskoni on kiltisti ottanut vastaan neulomukseni ja suuria valituksia ei ole kuulunut. Itse jopa korjasi yhden palmikkopaidan hihat itselleen sopiviksi, kun aliarvioin hauksen kokoa kröhöm..

Mutta tuota..
En oo ihan varma pitäiskö kuvateksti ko. mallin vierestä paikkaansa mein perheessä "He'll be perfectly happy to wear it". En taida testata suhteemme kestävyyttä (johon uskon ja luotan enemmän kuin kallioon) tällä neuleella. Rajansa kaikella ja jos puhutaan siitä kirouksesta poikaystäväneuleissa ni tää varmaa sisältää kaikki ennusmerkit. En kehoittaisi kokeilemaan.

Ostin siis Sandran 2/2006. Malleista mikään ei suoralta iskenyt(paitsi ehkä tuo em. negatiivisesti), mutta yksityiskohdat on useissa mielenkiintoisia.

Appelsiiniviritys

Suossari-iltapala viimeaikoina.

Muistiin makuhermoille:
3-4 annosta (saan upotettua kaikki illan aikana ihan yksinkin) *nolona tunnustaa*

2 appelsiinia
purkki rahkaa
maitoa 1-2 dl
5 liivatelehteä
makeutusainetta / sokeria oman maun mukaan
vaniljasokeria
hasselpähkinärouhetta


  • Liivatelehdet sulamaan kylmään veteen
  • Appelsiinit kuorintaan, toinen pieniks palasiks jälkiruokakulhojen pohjalle, toinen sauvasekoittimen kulhoon.
  • Muut ainekset sauvasekoittimen kulhoon (pl. tietty ne liivatinlehdet)
  • Vettä kattilaan 1-2 dl - kuumennus kiehuvaksi
  • Surautus sauvasekoittimella - sekaisin
  • Kattila pois kiehumasta, puristetut liivatinlehdet sekaan - huljuttelua
  • Liivatinvesi muun mössön joukkoon sekoittaen
  • Mössö kulhoihin
  • Pinnalle hasselpähkinärouhetta
  • Jääkaappiin hyytyyn min. tunniks
  • Nam


  • Appelsiinit voi vaihtaa persikanpuolikkaisiin, banaaniin, omenaan.. kulhoihin voi heitellä vaikkapa marjoja sattumiks jne. Maidon tai osan maidosta voi korvata jugurtilla.

    On muuten kevyt herkku myös (toki riippuu sokerin määrästä).

    Edit: ..Kristelin jälkiä seuraten siis ruokaohjeitten maailmaan.

    maanantaina, tammikuuta 30, 2006

    Teurastusyritys?

    Puikolla ei yritetty pistää mua vaan sillä on tuo raglansauma, johon tulee napit, kiinni. Siniraita on nyt kauluksessa, joka menee, yllärispylläris, uusiks. Kaula-aukko ja joustin on liian kapoiset ja pienet. Phildarissa ne kuitenkin on varsin näyttävät, joten es yritystä sinnepäin. Toisaalta tuo näyttää naurettavalle, jos yläosaa ei painota mikää. Pallo? Siis yhä ilman muokkausta ja joustimet vetää kasaan vielä liikaa, keskellä kroppaa on nurjaa ja oikeaa paksuina kerroksina niin pallohan siitä tulee. Se kuuluisa vyötärö on jossain kadoksissa (ehkä muunkin kuin paidan alla).

    Paita on muuten langanpäiden päättelijän unelma. Men ole sellainen.

    Pari kirjaa

    Moni on jo arvostellut ja kommentoinut Sukkasillaan opusta. Mä lainasin sen tänään kirjastosta, kun kerta tielle osui keramiikka- ja taidekirjoja etsiessäni. Se mikä mulla kiinnitti huomiota tuossa oli se kirjallinen tyyli, tai tyylittömyys. En tiedä oliko kirjoittaja hakenut tarkoituksellisesti puhekielenomaisuutta vai onko tuolla tarkoitus ärsyttää vai mitä?

    Mut särähti korvaan sen käskevän tyylin "ei pidä mennä ostamaan", "mikään tihruraita ei kaunista sukkaa. Kauniissa sukissa on joko kunnon raidat tai raitaryhmät tai ei raitoja ollenaan" lisäks se puheenomaisuuden ja hauskuuden tavoittelu; "liian sukkelaan", "joutuu sietämään", "kamala langanjuoksu", "ei siis mitään mörvelöä" jne. Varmaankin ärsytyskynnys on lukijan korvien välissä ja moni pitää tästä tyylistä, mutta mä en.

    Neuleblogista tuo juttelumaisuus ois mukavaa lukea, mut ei kirjasta, jossa on neuleohjeita opastettu varsin käskevään sävyyn. Toisaalta tuo komenteleva sävy lähes huvitti, kuulostankohan mä samalle :).

    Kauniita perussukkia kirja täynnä. Suosikit on Nukkasukat s. 107. Toteutan niiden idealla varmaan polviversiot joku kaunis päivä. Muuten kirja saa jäädä mun osalta kauppaan.

    Toinen kirja jonka löysin kirjastosta oli Neulo itse pehmeät lelut. Tässä opuksessa on suorastaan hupaisia otuksia. Mä en oo koskaan innostunu kamalasti lelujen tekemisestä. Legs-pupuja on tullu tehtyä, mut muuten oon jättäny muille moisten väsäämisen. Nyt kuitenkin pitkä koiruus, possu, sorminukkeötökät, pupu ja vaikka mitä hinkus puikoille syntyyn. Puhumattakaan siitä ankasta. Oli siellä kamaluuksiakin, mutta enemmän noita lutusia. Taidan tän käydä kaappaa kirja-alen jäännöksistä, jos niitä vielä täällä on.

    sunnuntaina, tammikuuta 29, 2006

    Kärsivällisyyden rajat


    On mun pakko luovuttaa, jotta en pettyisi tai hermojani menettäisi. Kärsivällisyydelläkin on rajansa. Phildar-imitaatiosta tulee Phildar-ispiraatio. Mun langat ja puikot on paksummat, neuleesta tulee varmasti vielä mukavakivahauskakin, mutta nyt se lähinnä ärsyttää, etten saa sitä tuon kuvan mukaiseksi. Väriraidat menee sinnepäin, mutta tuosta paksuudesta johtuen, ne ei osu kohdalleen ja näytä samalle, olsi pitäny älytä moinen aikaisemmin. Langat, joilla oon tehny on ihania ja pidän väreistä todella, et sinällään yhdistelmä on hyvä, mutta kun sei näytä samalle. Hmph.

    Noooooooooo.. alan totutella ispiraatioajatukseen. *huokaus* Siihen, ettei se näytä s a m a l l e, mutta se näyttää raidalliselle, sinertävänvalkeanruskean raidalliselle. Nurjat kerrokset on myös hauskat ja antaa pintaan elävyyttä. Nyt se näyttää vielä hurjalle makkara-säkki-kasalle, mut luotan sinisilmäisesti kostutuksen ja pingotuksen voimaan.*vakuuttelee itselleen*

    Oli muuten päivällä tosi hieno aurinko ottaa kuvia. Valo on ihmeellinen asia.

    Viikonlopun toinen meemi

    Uudelta blogikierrostuttavuudelta kaapattu

    1. Julkaise omassa blogissasi koko lista yhdessä näiden ohjeiden kanssa.
    2. Lihavoi ne väitteet, jotka ovat voimassa sinun kohdallasi.
    3. Lisää loppuun väite, joka pätee sinuun.
    4. Seuraavan osallistujan löydät tämän kirjoituksen kommenttilaatikosta (eli siis ekana ehtinyt saa luvan vastata).


    1. Punainen on lempivärini.
    2. Omistan auton.
    3. Minulla on kissa.
    4. Seuraan Emmerdalea.
    5. Kykenen juomaan litran appelsiinimehua 15 minuutissa.
    6. Sain töitä!
    7. Conan O´Brien ärsyttää minua.
    8. Olen aamu-uninen.
    9. Rakastan suklaata ja salmiakkia.
    10. Havukasvit ovat kauniita.
    11. En osaa rullaluistella.
    12. Näen kummallisia unia.
    13. Vihreä on lempivärini.
    14. Leivon usein pannukakkuja.

    15. Olen laulanut karaokea.
    16. Käytän julkisia liikennevälineitä.
    17. En voi sietää verilettuja.
    18. Pidän Kotiteollisuudesta.
    19. Minulla on silmälasit.
    20. Olen huulirasva-addikti
    21. Minulla on koira/koiria.

    22. Haluan superhyperjättisuuren perheen.
    23. Rakastan lomakkeiden täyttämistä.
    24. Osallistun neuleolympialaisiin 2006

    Mä välttelen selkeesti töitten tekemistä.. säädän blogeja, himmailen eestakaste kotona, juon kahvia järjettömiä määriä. Ens työviikon suunnittelu nimittäin odottaa. Toisaalta äänestämässäki pitäs käydä ja phildarimitaatio on melkein kaunaloissa ni vois sitä jatkaa jaja..

    lauantaina, tammikuuta 28, 2006

    Prosessineulomista

    Hihat on kasassa, helmaa syntyy pikkuhiljaa. Tosin tää tuntuu olevan varsin vauhtineulomista; ilta ja hiha.. Toisaalta jos lasketaan purkamiset ja kokeilut niin aikaa onkin sit menny enemmän ja vähemmän. Aika prosessoimista jatkuvasti ja hassua et kärsivällisyys riittää vieläkin. Pohdin nimittäin yhä noita hihoja ja niiden raitoja. Nyt nuo nurjat ja oikeat on hallussa, mut sit taas tuolla keskellä hihaa on pari raitaa, jotka tahtoisin muuttaa. Noooo saa nähdä, kunhan kasaan tuon helman ensin.

    Ostin viikolla elämäni ensimmäisen bambupuikon, pyörösellaisen. Voi ihanuus miten kevyelle ja helpolle tuntu neulominen. Miellyttävä kokemus ja varmaan tulevaisuuden puikko-ostokset suuntautuukin tuohon suuntaan. Tosin täällä, jos tarve iskee, niin markettikamaa saa helpoiten.. Törmäsin myös Addeihin samassa kaupassa, josta ostin tuon bambuni. Myynnissä oli tasan yhtä kokoa 10mm pyörö, joten en ostanut, mutta nyt oon nähny Ne livenä :).

    Neuleolympialaisten Suomen Joukkueen Blogi

    Neuleolympialaisten Suomen Joukkueen Blogi on avattu. Ilmoittautumiset Suomen joukkueeseen tuonne blogiin kommenttiosastolle, muistakaa toki ensin ilmoittautua olympialaisiin. Joukkuenappi sekä kannatusnappi on linkitetty tästä lähtien tuohon blogiin.

    Viimeistelyharjoittelut käyntiin ja kannatusjoukot, kasatkaa parhaat iskulauseenne ja banderollit pystyyn...

    Blogi löytyy nyt myös blogilistalta

    Missä on keisarin uudet vaatteet?

    Maiju julmasti haastoi... Ja koska meemi on hauska niin antaapi mennä.
    Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

    Onneks "pukeuduin" ennen kuin kömmin tähän peiton alta. Alusvaatteiden lisäksi r-collectionin tosi vanhat, tosi isot, siniset collegehousut, yläosassa on valkeavaaleenpunavihertävä raidallinen narutoppi, aluspaitanakin pidetty. Päässä on vihreä BiBo (en sentään uni pipo päässä, mut tukka on kuin peikolla ja silmillä aamuisin).

    Haastan ihan kenet vain, joka tähän haluaapi vastata, varsinkin aikaisin aamulla vapaapäivänä kaikkein herkullisimmat pukeutumiset esille..

    Siitä Suomen olympiablogista...voin kyllä pistää käyntiin, mutta tehdään siitä sellainen, että kaikki halukkaat saa postauksia laittaa... Palaan asiaan iltapäivällä. Ehkä siivouksen jälkeen *irvistää*

    perjantaina, tammikuuta 27, 2006

    Kannatusnappi

    Suomen Neuleolympiajoukkueen kannatusnappi.

    Hmph.. siitä tuli mukavampi kuin itse tiimin nappulasta..Jota sitäkin vähän säädin.. siistimmäksi.

    Kultainen Kudinpuikko

    Kultainen Kudinpuikko on nyt julkistettu kaikissa kategorioissaan sekä äänestäjien kommentit on luettavissa blogista. Meni kahvipannullinen kahvia kun lueskelin nuo läpi ja maitokin loppu jo aamusella :).

    Lämpimät onnittelut kaikille voittajille. Ansaittuja kaikki.

    Mieltä lämmittävää (kahvikin lämmittii juu) oli lukea myös kommentteja omasta blogista. Motivoi kovasti jatkamaan ja parantamaan (ainakin kuvien laatua köh..ed postauksen peilikuvaa ei lasketa), oppimaan uutta ja pohtimaan mitä jakaa ja miten. Parasta tässä käsityöbloggaamisessa on tietty yhteisöllisyys ja vuorovaikutus ideoiden ja ohjeiden sekä kokemusten jakamisen rinnalla.

    torstaina, tammikuuta 26, 2006

    Almost-Mariah

    Tadaa, proudly presents..
    Todellakin almost, hihojen palmikko on lähes samaa, kuin knittyn mallissa, mutta tein siitä Cairbren tapaan yhtenäisen. Muuta ei sitten ko. mallista ole tehtykään ohjeen mukaan, ideoitu ja hyödynnetty muuten kylläkin. Vetoketjun harsin ja sitten taiteen sääntöjen vastaisesti surautin koneella kiinni. Onnistu yllättävän hyvin.

    Lankana on Novitan 7veljestä viininpunainen (juu-u näyttää ihan sille) 650-700 g. Puikko 4 mm. Värjäysoperaaion esittelinkin jo aiemmin. Nykyiseen väriin oon itsas sangen tyytyväinen.

    Mitä tekisin toisin tai korjaisin:
    - langan värin vois valita heti ostohetkellä itseään miellyttäväksi.
    - hihat neuloisin hieman leveäämmiksi alhaalta
    - huppu lähtee ehkä hieman laajalta, ts. kaula-aukko on isohko, sen voisi tehdä pienemmäksi
    - vetoketjun voisi kiinnittää siistimminkin, tehdä alavaran ja kaikkea

    Tulee varmasti pidettyä, on nytkin päällä, varsinkin kun pääsen eroon tästä vienohkosta etikan hajusta. Jännitysmomenttina on väri ensimmäisen pesun jälkeen.


    This is my version of Mariah, infact idea is Mariah's and sleeves' cables. I made it not very beautifull red yarn and dyed afterwards. Now sew I zipper on and that's it. I like it, almost love it but it smells still vinegar.

    Edit: sain jonkinlaisen kuvan peilin kautta mallista, joten ei jää ihan hiha-huppu -kuvien varaan.

    2006 Knitting Winter Olympics

    2006 Knitting Winter Olympics

    Oma blogi neuleolympialaisille on pystytetty.

    keskiviikkona, tammikuuta 25, 2006

    Oikealta

    hihaa siis. Vaaleihin en ota tässä kantaa :).
    Tää näyttää nyt siltä, et ehkä saa jäädä. Ehkä, niin mä loihe lausumaan eilenki. Katotaan huomenna mikä on seuraava vaihe.

    Monta eri hihaa

    Kolme eri versiota hihasta on nyt osittain ainakin tehty. Ensimmäinen oik..vasemmalta siis.. on se makkara, ei kelpaa missään tapauksessa. Keskimmäinen on eilen valmistunut erona makkaraan on paksummat puikot, kaksinkertaiset langat, ei lisäyksiä. Kolmas on tänään syntynyt alku, jossa erona edelliseen on se, että pääosin pintaneule on oikeaa, mutta tehosteina on nurjia kerroksia.

    Huomenna ehkä uusi versio? Pian pitää käydä hamstraa lankaa lisää, kun ei oo saanu purettua noita kahta ekaa vielä. Tosin ihan ekat kaks versioo on purettu ja langat käytetty..

    Muistilappuja voi olla monenlaisia. Tämän sain työkaverilta tänään - ostoslista. :)

    tiistaina, tammikuuta 24, 2006

    Raitamakkaraa

    Ehkä kolmas hihaversio. Eka jonka älysin tehdä nurjat silmukat päälle. Muttamutta, en sitten huomioinut tarpeeksi sitä, että nurjilla silmukoilla lankojen paksuudet erottuu paljon selvemmin kuin oikeilla, joten.. Seuraava ja toivottavasti lopullinen hiha on juuri aluillansa. Ei tuo makkaraversio näytä hullummalle oikeat silmukat päälläpäin. Mut toisaalta Phildariin verrattuna ehkäpä liian siisti. Ei vielä ainakaan kyllästytä :) noitten vatkaaminen.. saa nähdä huomenna tai ensi viikolla.

    Almost-Mariah näyttää kuivana tumman ruskealle, mikä on itsas tosi hyvä väri. Kuvan lykkään tänne kunhan se vetoketju hyppää paikalleen ja pahin etikan haju kaikkoaa.

    Myöhemmin: Paksummat puikot, kaksinkertaisia lankoja ja johan syntyy muutakin kuin makkaraa. Ei malttais lopettaa ja mennä unii.

    maanantaina, tammikuuta 23, 2006

    Ahaa-elämys

    Se on tehty nurja puoli päälle. Ei ihme, ettei tuntunu saavan millään samanoloista. Nyt voi mennä peiton alle.

    Almost-Mariahin värjäys

    Tuolta se lähes näyttää nyt. Viininpunaisen päälle mustalla -> Joku välimuoto mustasta joka vivahtaa ruskeaan ja/tai violettiin, riippuen missä valossa katsoo. Ei siis tumma musta. Njaa. Parempi tuo väri on kuin se alkuperäinen. Mä vieläkin mietin, mikä älynväläys on tapahtunu kun on ostanu sen väristä lankaa. Kukaan lähipiiristä ei pidä moisesta kylmästä viininpunaisesta.

    Pesukoneen ohjelmien säätämisessä jäi pohdituttaa se, et missään vaiheessa kone ei ollut kuuma, tosin kävin kattomassa tasan kaks kertaa, joista kumpikaan ei ollu kesken ohjelman, joten toiv tuo väri on kunnolla kiinnittyny. Väriä se ainakin laski vielä koneesta ulos tulleessaankin, koska mun kädet on tummahkot. Lotrasin vielä etikkavedessä kertaalleen. Vieno tuoksu vaatteissa :).

    Nyt kunhan se kuivaa, pitää ettiä siihen vetskari ja taikoa se kiinni. Saa nähdä jääkö se tuon väriseks, vai vielä yritän mustemmaks. Riippuu vähän, miltä se näyttää kuivana ja kestääkö väri.

    Kuin irtokarkkeja koko rahalla

    Kävin töitten jälkeen kaupungilla. Kolme lankakauppaa. Saalis on kiitettävä. Tosin kaikki noista ei varmaankaanehkäkenties tuu Phildar-imitaatioon vaan tarkoitus ois noista valkeista Kitten Mohaireista saada aikaan se olympialaisten Kiri.

    Tässä on lankoja, joista ajattelin taiteilla sen sinisen imitaation. Tosin noista turkoosista vihreään kaatuvat varmaan otan pois, mutta tuo kasa on nyt keskellä olohuoneen lattiaa ja nautinnollisesti tuijottelen sitä silmät kiiluen samalla kun neulon samos-pipoa. En siis malttanu olla eilen alottamatta mitään Almost-Mariahin jälkeen.
    Ihan kihisyttää päästä aloittamaan ja testaamaan.


    Almost-Mariah näytti tälle vielä tunti sitten. Toivon syvästi, että se ei hajoa pesukoneessa värjäyksessä. Iskin kyllä silitysystävällisen ohjelman ja vielä ilman linkousta, joten rasitus pienempi kuin mitä värjätyllä isoveli-paidalla oli. Jänskättää.

    sunnuntaina, tammikuuta 22, 2006

    Ja pää täynnä uusia suunnitelmia

    Testailin miten käyvät yhteen mun sinikirjavat, siniset, turkoosit ja valkeat langat. Osa on 7veikkaa osa mohairsekoitteita. Ei itseasiassa yhtään hassumpaa, nurjia kerroksiakin voisi heittää väliin. Lähinnä siis inspiroiduin tuosta Phildarista. Turkoosia ja farkkusinistä pitäs ostaa lisää, jos tuon aikois toteuttaa.Joku efektilankakin vois olla välissä ja jotain tummempaa.. Myös oranssi-ruskean takin langat oottaa.. Ja..ja..

    Tadaa

    Ihan pienet juhlallisuudet vasta..

    Almost-Mariahin viimeiset silmukat on väännetty ja huppu päätelty. Enää puuttuu miljoonan (ihan vähän vaan liioteltu, kun yhdellä värillä neuloin) langanpään päättely ja jospa tuon sais tänään jo venyttelyyn. Huomenna pakko saada väriä ja värjäyksen jälkeen voi pohtia vetskarin väriä sekä kiinnitystä.

    Palaan astialle, kunhan tuo on siinä kunnossa, että voi kuvailla.

    Team Finland

    Miten olisi tämä? Aika isohan se on, mutta erottuu. Päivämäärät lisäsin, koska en itte ainakaan muista, jos ei oo näkysällä.

    The 2006 Knitting Olympics


    Yarn Harlot: The 2006 Knitting Olympics

    Ilmoittauduin mukaan, Kiri shawl on mun haaste olympialaisiin. Tosin tekis mieli tehdä sitä jo nyt.

    Onko joku jo kehittänyt Team Finland -napin?

    Lehtiä?

    Onko joku tilannut kotimaisten lehtitalojen tjv. kautta ulkomaisia neulelehtiä. Ongelmana siis on se visani toimimattomuus ja kiinnostaisi kovasti muun maailman taide. Kotimaiset kun on tullut nähtyä. Tai saako jostain tilattua ulkomaisia ilman visaa?

    Paikallisista kaupoista ei nimittäin irtoa mitään ihmeellisyyksiä. Sandra löytyy kun tarpeeks kaivaa, mut muita ei.

    Muasephildarkiinnostaakamalasti. Joutuukohan vaihtaa korttia :P

    lauantaina, tammikuuta 21, 2006

    Onnistumisia ja ei niin siistejä saumoja

    Almost-Mariahin hiha valmistui eilen ja kasailin sitä aamusta. Hihojen alasauma sai mun hiukset harmaantuu. Typeränä olin neulonu reunaan silmukat oikealla 1 o 1 n ja seuraavat oikeaa tai kuvion mukaan. Teki sauman miten tahansa tuo yksi nurja silmukka tekee saumasta karmeen näköisen. No, opinpahan jotain. Jos tuo sauma ei ois hihassa ja suht näkymättömissä niin pistäisin uusiks koko kappaleet, mut nyt en ala hihoja neuloa uudelleen, sen verran puuduttava operaatio se oli. Alempi kuva on sivusaumasta, joka on lähes sitä, mitä sauman pitääkin olla. Huomaamaton ja siisti.

    Onnistuminen ja henkilökohtainen ylpeydenaihe on hupun etureunan kulma. En oo koskaan tehny vastaavaa mihinkään ja nyt taiteilin sen ilman ohjeita loogisella päättelykyvylläni. Haluan palmikon jatkuvat hupun etureunassa, joten ei voinut päätellä silmukoita neuleen reunasta vaan piti taitella ne päättelyt tuonne palmikon sisäreunaan. Ja sepä onnistui.

    Tein siis Mariahin malliin muutoksen tuossa hupussa(kin). Alkuperäisessä se lähtee kauluksesta ja etukappaleet eivät tule huppuun mukaan ollenkaan. Halusin kuitenkin takin kauluksen nousevan ylemmäs.

    Testasin takkia jo heti päälle, kun sain saumat kiinni ja hihat tuntu palmikoittensa kanssa uskomattoman kankeille. Onneks ne pehmenee ja muokkautuu kunhan saa neuleen kasteltua ja muokattua.

    Kysymys arvoisat kanssaneulojat: Tuleeko teille sormet kipeeks neulomisesta, nivelet erityisesti? Mulla on viime aikoina ollu aamuisin kädet kädet vähän turvoksissa ja sormet pakottaa. Oon pohtinu syitä ja esmes syömiset on samoja kuin ennenkin, joten ei pitäis nestettä kerätä. En kyllä ala vielä panikoimaan.

    perjantaina, tammikuuta 20, 2006

    Pikaisia pohdintoja

    Susanna kiroili Novitan uuden raitalangan nukkaantumista. Mun Aino-pipo, se oranssi, on jo ihan kamalannäkönen, vaikka en oo pitäny sitä paljoakaan (Ainosta tosin varoitetaan jo vyötteessä, mutta..). Pop-paita ei koskaan päässyt pitoon, mutta siitä tuli pipoa ja lapasia, näin pipon ekaa kertaa joulun jälkeen toissa päivänä. Ihan hirveeks kulahtanu jo nyt.

    Jättiraidasta tehdyt polvisukat on ainakin vielä ihan ok, toiv pysyykin. Pidossa ne on ollu vaihtelevasti. Myös mun seiskaveljes-neuleet, mitä tein tossa syssymmällä on kaikki ihan ok. Samoksesta kauan sitten tehty pipo voi loistavasti. Vuosia sitten tehty revontulineule seiskaveljeksestä on aikojen saatossa vähän nyppyyntyny, mut siivouspäivä auttaa.

    On varmasti eroja laaduissa langoilla ja harmi on maksaa kallista hintaa, jos laatu ei vastaa vaatimuksia. Esim. ton Ainon suhteen oon tyytyväinen, etten tehny siitä paitaa, kuten suunnittelin.

    Mun visa electron ei sit oo käypää valuttaa phildarillakaan, joten tilaus jäi kesken siinä vaiheessa kun tuli ilmoitus ettei hyväksytä sun korttia hä. Hmph. Ei sit. Ja juu, se postimaksu oli 3 €, en tiä mistä mulle aikasemmin pomppas se 5. Harmittaaaaaa, mut toisaalta ihan hyvä, säästyy rahat ehkä johonkin muuhun. Aukeis niin luvattoman mukava ostosmaailma muuten.

    Nyt sohvailee almost-Mariahin hihan kimppuun. Vakaa aikomus saada se kasaan tänä viikonloppuna. Tuntuu muuten sille, ettei ois saanu mitää aikaseks pitkään aikaan, mut toi Mariah vie kyllä aikaa näköjään tehokkaasti. Tänääki oli töissä laukussa pipolankaa ja puikko mukana kun valvoin jälki-istuntoja, mutku ei ennättäny..

    torstaina, tammikuuta 19, 2006

    Aina oppii jotain uutta

    Tänään opin kuinka vaihtaa autoon akku.
    Mokomakin vehje sanoi työsopparin irti eilen, mutta nyt sen pitäis taas toimia. Opetustuokiosta ja avusta vaihtarina korjaan velipojan uusien farkkujen vetskarin (puuuh, kamala homma..).

    Oon paneutunu almost-Mariahiin ja viimeinen (siis se toinen) hiha alkaa olla kohta kainalossa. Oon entistä enemmän vakuuttunu siitä, et mä värjään tuon, kunhan se valmistuu. Tuo punainen on liian hmm..jotain?, jotta tuntus omalle.

    KYLMÄ.

    Ps. Eksyin autonkäyttötestausreissulla kauppaan, jossa oli lankoja alessa..kröhöm.

    tiistaina, tammikuuta 17, 2006

    Samaa rataa?

    Puuh.. nämä ainakin miellyttivät silmää kovastikin Phildarin katalogien pikaselauksella. Tilaamistakin harkitsin jo, saa nähdä :). Jos äkkiseltään katsoo tuota keräilyerää niin mun silmää taitaa miellyttää aika pitkälle samantyyppiset neuleet. Rajoittunut.

    Itsas nyt kun pohtii, niin monessa blogissa on mainittu siitä, että Esim. Novita toistaa samoja mallejaan vain pienin muutoksin. Noo, huomaahan sen jo itsestään, että jos ei aktiivisesti selaile, etsi, tutki, katsele, maistele, haistele, niin jämähtää omiin vanhoihin kaavoihinsa. Siks tää blogimaailma on ainakin mulle tosi hyvä omien ideoiden rikastuttaja ja monipuolistaja. Ehkäpä jopa niiden ammattineulesuunnittelijoiden olisi hyvä viettää aikaa enemmänkin täällä ja tutkia mitä maailmaan mahtuu. Voisi heittää ne silmälaput silmiltä ja revitellä vähän.. tyylillä. Enkä tarkoita nyt mitään ihmeellisyyksiä, vaan erilaisuutta, herkkyyttä tilanteisiin, muotiin, pois siitä laatikkomallista, huonoista saumoista ja hihojen istuvuuksista. Yksinkertainen on kaunista, mutta yksinkertaisuuttakin on monenlaista.

    Vaikka tietyt asiat mun silmää miellyttääkin, niin en varmaankaan edes katselisi noita erilaisia neulepintoja, erityyppisiä lankoja, palmikoita ja vinkeitä ratkaisuja kasata neuleita. Pitsineuleeseen hurahtaminen on ihan blogien syytä, kuten myös mohairlankoihin.

    Mun Phildarin suosikki on tämä

    Minäkö omituinen?

    Mielitty heitti meemillä. Ja Sannikin ennättä tuolla edellisen postauksen kommenteissa.

    Ooooooon paljon outoja tapoja ja itsas puolisko tietäs ne varmaan paremmin ku itte. Mut nyt omppu kädessä ekana tulee mieleen

    1. Hedelmien syöminen ja kuoriminen. Omena syödään ensin keskeltä ympäri ja sitten vasta päihin jäävät osat. Mandariinit ja satsumat kuoritaan tähdeksi. Kuori pitää ehdottomasti jäädä kokonaiseksi. Appelsiini kuoritaan niin, että veitsellä leikataan varovasti pää auki ja otetaan kalotti irti, sitten jäävä kuoren osa leikataan neljään - kahdeksaan osaan koosta riippuen ja kuoritaan. Kiwi halki ja lusikalla puoliskot. :)

    2. Toinen syömiseen liittyvä omituisuus (ainakin puoliskon mielestä) on tämä sotku; rahkaa, raejuustoa, jugurttia kippoon (suhteet on tarkat), sopivasti sekaisin ja mausteeksi hedelmiä tai marjoja.

    3. Pukeutuminen. Ei koskaan töihin kahtena päivänä peräkkäin samaa vaatekertaa. Paita tai housut vaihtoon. Aina. Elää ilmeisesti takaraivossa karu jajatus omista vanhoista maikoista, joista osa eli jopa vuoden kahdella paidalla, ensin puoli vuotta toisella ja jouluna vaihto. Pukeutumisessa pitää aina olla joku juju. Yleensä se on vyö, sukat, koru, paidan kuvio tjv.

    4. Värit tekstiileissä ja niiden järjestyksessä: Lakanat on tummia; tummansinisiä, viininpunaisia tai mustia. Pyyhkeet myös, niissä voi tosin olla valkeita ja oliivinvihreitä. Vaatekaapissa paidat yms. väreittäin pinottuna.

    5. Lattia.
    Elän lattialla. Nykyään olen opetellut myös sohvan käyttöä, mutta pitkään esim päikkärit saatoin unia lattialla maton päällä kippurassa. Kirjoitan, piirrän, leikkaan kankaita, suunnittelen, säädän.. syönkin usein, luen lehdet jne lattialla. Olohuoneen valkea paksu matto on loistava tähän.

    Haastan 100% PURA LANAn Marin sekä Derean

    maanantaina, tammikuuta 16, 2006

    Raitalapaset

    Kuten sanoin, mut on ilmeisen helppo pitää tyytyväisenä (tilaamalla lapaset), joten nyt tyytyväisyystakuuna tuli tuplana Juniorille kätösten lämmittimiä. Nää on perinteiset raitalapaset. Ei ihmeellisyyksiä. Ohuemmat kuin retromäyrät, mahtuu toisten alle. Lankana 7veljestä ruskea, oranssi ja keltainen, puikkoina 3,5 mm sekä silmukoita 40, peukussa 15.

    Löysin muuten paikallisesta ostoshelvetistä tänään sukkapuikkoja ja virkkuukoukkuja puoleen hintaan. Tuli muutamat matkaan... yllättäen.

    Aina käy näin

    Yksi iso syy siihen, miksi en pidä usealla värillä, monelta kerältä neulomisesta. Kahden kanssa vielä selviää, mutta kolmas..

    Uaah.. kaunokaisia..

    Phildar : Magasins de prêt à porter et fil à tricoter Kuola valuu. Aivan ihania neuleita ja malleja sekä lankojakin olis. Ekana noissa iski hihat. Just sellasia ku mä haluan neuleisiin. Ylipitkiä ja alhaalta leveähköjä ja ja..Varsinkin talvimalliston (hiver) paidat iiiih..

    Kiitos Mari, 100% PURA LANA on muuten tutustumisen arvoinen blogi.

    Ps. Näin uusimman kotimaisen "neulelehden", en vihti es laittaa sen nimeä tähän postaukseen tuon ranskalaisen kokemuksen jälkeen.

    sunnuntaina, tammikuuta 15, 2006

    Retromäyrä

    Juniorin tilauksesta syntyi nämä lapaset. Vartta on reilusti ja paksuus on mukava kun neule on kaksinkertaista. Tuo raitakuvio tuo mieleen mäyrän ja kun kerta väritys on ruskea-keltainen niin retro tietty. Pinnan epätasaisuus, mikä kuvassakin näkyy, tasoittui kastelemalla ja muokkaamalla. Tuolla ne nyt odottaa patterin päällä.

    Lankana 7veljestä ruskea ja keltainen (vanha keltainen, uudemmat on kirkkaampia). Puikot 4 mm, silmukoita 42, peukussa 16.

    Tein Lauraa matkien lapasiini jarrut autoilua varten ja niistä tuli aikas hupaisat. En tehny kohovärillä muita kuvioita kuin pisteitä, kun nuo lapaset joutuu venymään käteen laitettaessa. Isommat kuviot ois voinu lohkeilla irti helpommin. Huomenna ajotestaukseen.


    Almost-Mariahin ois nyt syytä alkaa kasautua. Toinen hiha on lähes neulomatta ja huppu. Keksin kaks syytä miks toi tökkii niin kovasti:
    - väri ei oo just mun mieleen... joten voi olla et kokeilen myös värjätä takin, kunhan se valmistuu.
    - noi joka toisella kerroksella olevat palmikkosiirrot on ärsyttäviä pitemmän päälle, kamalan hidasta.

    lauantaina, tammikuuta 14, 2006

    Kun olen..

    ..rikas ja kuuluisa, niin mulla on oma puu-ja metalliverstas ja siellä sorvi. Toki ne voi olla yhdistettykin tila, ei ihan mahdottomia vaatimuksia siis ;), mut pelit ja vehkeet tahdon sinne.(Sori kulta)

    Kävin siis kirja-alessa tuossa aamutuimaan kun siellä ei ollu kamalaa ruuhkaa ja mukaan tarttui Hans Mårtenssonin Puutyöt. Perusteos puutöiden harrastelijalle, perustiedot materiaaleista ja välineistä sekä tekniikoista. Parikymmentä ohjetta leluista isoihin huonekaluihin. Entisöinnistäkin ja vanhojen esineiden korjauksesta oli oma kappaleensa ja se iski suoraan sydämeen *irvistys* Keittiöni tuoleista kaksi on sukuperintönä mummon sisaren mökiltä. Ne on valmistanut mummon toisen sisaren mies, puuseppä ja taitava sellainen. Nyt ne tuolit on elämää nähneitä ja liitokset irtoilevat ja huojuvat. Oon kasannu tuolit joskus tyyliin "kunhan kasassa pysyy", mut nyt niiden leikkaukset ja kauneus on pistäny miettii et pitäis entisöidä ne ja kasata perinteisin menetelmin.

    Tuo kanakananen me tehdään ehkäpä mun eppujen kanssa pääsiäisen tienoilla. Musta leluissa toiminnallisuus on kaiken a ja o, ja vielä kun muksu itse pääsee tekemään liikkuvan lelun niin ei ole riemulla ja ylpeydellä rajaa.

    Sorvaus kiinnostaa ja sitä mä haluaisin tehdä. Kokeilla taitoja ja rajoja. Tietty duunissa ois välineet, mut se vaatis aina sitä, et jäis töitten jälkee asuu sinne. Ehkäpä..ehkäpä. Oppilaat muuten tykkää sorvaamisesta aivan hulluna. Perustaidoin saa hienoa ja kaunista jälkeä aikaan.

    Palapeli on ensin sorvattu ja sitten sahattu palasiksi vannesahalla. Mielettömän hienon näköinen kaikessa yksinkertaisuudessaankin. Puu ja sen muodot tulee kauniisti esille. Kirjassa sitä suositellaan ihan pienille muksuille, ongelmanratkaisukyky paranee kun joutuu keksimään mikä on peruskuvio, mut voisin kuvitella myös itte viihtyväni moisen parissa pitkäänkin.

    perjantaina, tammikuuta 13, 2006

    Sateenkaarilapaset

    Jättiraitaa kerän molemmista päistä joka toinen silmukka toisella ja joka toinen toisella. Lähes onnistunut tekele tuo toinen, toisessa vihreää tuli pari kerrosta enemmän tuohon keskelle, mutta ei haittaa menoa, muuten värit pysy hienosti erillään.

    Puikot 4 mm. Silmukoita ranteessa 40, kiilan jälkeen 42. Peukalossa 18. Aikas napakat, mut paksut ja tuntuu hyvälle kädessä.

    Vielä tuota lankaa on iso kerä jäljellä. Eeeeen taida tehdä siitä muuta kokonaista, johonkin sekaan voi lykkiä, mut jääköön sukkiin ja lapasiin mun Jättiraita-kokeilu ainakin näillä väreillä.

    Uusi Novita on saanut varsin ryöpyn niskaan ainakin parissa lukemassani blogissa. Mielenkiintoista päästä selaan. Pohdin sitten ostanko vai enkö.

    torstaina, tammikuuta 12, 2006

    Uusintavärjäys

    Isovelipaidasta, siitä alunperin luonnonvalkeasta, sittemmin punaisesta tuli tänään tiilenpunaruskea. Iskin siis ruskeeta väriä koneeseen yhden pussin ja nyt väritulos miellyttää silmää. Ainut mikä ei ole kadonnut on tuo alkuperäisten lankojen värjäyserien väriero..jotenkin uskomatonta.

    Ja muuten... isovelikin huopuu kun tuplaten pyörittää ysikympissä :)

    Tilaus

    Juniori tilasi lapaset, ruskea-keltaiset. Hassua miten hyvälle tuntuu se, et saa moisen, itsestäänselvän tilauksen. Osoitus mulle siitä, et ne lapaset on tilauksen arvoiset ja molen pätevä tekemään moiset :). Pienet on ilot... ja mut on helppo näköjään pitää tyytyväisenä.

    Nyt tosin on vielä omat kesken. Jättiraita pitää tuhlata. Mä en siitä tee mitään isompaa ja lapaset on just hyvät kun niitä kerta aina tarvii. Jos niihin tekis jarrut Lauran tapaan. Mä kun oon noilla Tiimarin väreillä tehny aikasemminki juttuja ja niitä on valmiina tuolla kaapissa.

    keskiviikkona, tammikuuta 11, 2006

    Villasilkkipipo

    Lankana Pirtin kehräämön karstattu villasilkki, meleerattu harmaa. Puikko 4 mm. Silmukoita 88, 2 o 2n neuletta, joka 2. oikein-parissa palmikkokierto joka 3. kerros. Suoraa putkea, kunnes sopivan pituinen (meni korville ja vastakkaiset reunat yletti päälaelta yhteen). Päättely nurjalle puolelle kolmella puikolla, eli neuloin vastakkaiset reunat yhteen samalla kun päättelin. Mietin tupsuja tai solmuja tuonne "korvien" päihin.. saa nähdä.

    Kivamukavahauska. Eli siis tulee pidettyä, oli jo testissä kauppareissulla. Tuntuu hyvälle tuo silkkisyys, ei kutita. Lankaa jäi aika paljon, mutta ei kuitenkaan niin et sais lapaset siitä.. jos tekis lapasiin varret tuosta ja lapasosan muusta *pohdintaa*

    Kestoväsy päällä duunin jälkeen, joten tuntuu ettei mitään fiksua tapahdu. Missään asiassa.

    maanantaina, tammikuuta 09, 2006

    Raitasukat

    Lankana Novitan Jättiraita 7veljestä kerä ja vähän toista.
    Puikot 3,5 mm.
    Silmukoita alussa 56, pohkeessa 60 ja nilkasta eteenpäin 42. Alussa ois voinu olla vähän tiukempikin, mutta pysyy ylhäällä. Sukka on tehty oman jalan mukaan, tiukka ja napakka, nyt alussa istuu ainakin hyvin. Jättiraidasta olen kommentoinut tuolla aiemmin jo, se kierroksen ero raidoissa vaikuttaa tuolla kärjessä. Pieni sininen pätkä on toisessa isompi kuin toisessa. Ei kaada maailmaa, mutta..

    Perussukat malliltaan, kivat ja nopeat tehdä ja tulee varmasti pidettyä. Testiin heti huomenna.

    Värjäystä ja ihastumisia

    Oon jo pitempään pohtinu yhden neulepaitani värjäystä.Paita on tehty Novitan isoveljestä ja värinä on luonnonvalkea. Muuten ihan kiva, muttamutta.. paidassa on kahta eri värjäyserän lankaa ja voi vaan arvata näkyykö se. No näkyy. On ihan Vähän häiränny aina. Värjäämällä pääsee tästä ongelmasta? Eikö? Kyllähän luonnonvalkea väri peittyy melkein millä muulla tahansa.

    Toinen ongelma on ollut paidan iso koko. Tein sen aikoinaan Novitan ohjeella M-kokoiseksi ja se on laatikkomallinaankin suhteettoman suuri. Eikös villan ( 75 % villaa ja 25 % polyamidia)pitäisi kutistua?

    Nitor-yleisväriä kaks pussukkaa ja etikkaa koneeseen sekä pesu 90 asteeseen.(Hellävarainen käsittely, mitä se on?)

    Puoltoista tuntia myöhemmin... Kirkkaanpunainen neulepaita, jossa lankojen värjäyserien raja on entistä selkeämpi (näkyy jopa tuossa vähän heikkolaatuisessa kuvassa) ja paidan koko on ehkä XL. Hmm... mitähän tein väärin?
    Värjäilen varmaan uudelleen jollain tummalla päälle. On nimittäin aivan sama kuinka monta kertaa tuo paita koneessa pyörii.

    Mukana värjäsin kankaisen kauppakassin. Niitä kaupasta ostettavia mulle on kertyny ja niissä on mukava säilytellä asioita. Nyssäköitä. Kassit on vaan niin tylsän värisiä, niin oon aina värjätessä heitelly niitä koneeseen mukaan. Kassi oli solmussa, joten es vähän mukamasbatiikkia.

    Ihastus taas on villasilkkilanka(Pirtinkehräämön). Sain vyyhdin tätöseltäni ennen joulua ja oon pohtinu et mitä moisesta voi tehdä. Eilen olin tauolla Mariahista (se on edistynyt nyt toiseen hihaan kohta kyynärpäähän) ja raitasukat ootti lankaa, joten päätin testata tuota ihmettä.
    Se on ihanan pehmeää ja meleerattu tummaharmaa on myös kaunis väri. Ainoa ongelma on pieni nahkeus puikoilla, mut vois poistua bambuilla neulottaessa. Pipohan siitä on tulollaan..

    Lankojen hinnoista, erityisesti Novitan, oli Susanna kommentoinut ja sinne heitin omat kommenttini, joten se siitä.

    lauantaina, tammikuuta 07, 2006

    Jättiraitaa

    Novitan seiskaveljeksen jättiraita pyrki kovasti puikoille, joten mikäpäs siinä. Almost-Mariah odottaa siis hetken vieläkin.

    Käytän usein farkkuhamosta ja sen kanssa polvisukkia, joten jättiraita suorastaan huusi päästä moisiks. Arvelin jo alussa, että kerällinen ei ihan riitä, mutta uhkarohkea yritys kuitenkin (Nalle-color riitti polvisukkiin). Mitä enemmän oon neulonu tuota ja kattellu langan värejä sitä enemmän mä siitä pidän. Tosin isompina pintoina vois olla aika räväkkää...toisaalta se Modan kannen paita on alkanut miellyttää silmää enemmän ja enemmän.

    Muttamutta.. pari negatiivista kommenttia tuosta langasta:
    - perhana, miten menee lankaa hukkaan kun tasoittaa raidat, jotta ne osuis kohdalleen molemmissa sukissa. Juujuu, ei pitäis olla niin tarkkaa, mutta kun on. Kaks suht samanlaista sukkaa ois kiva saada. Ja pakostakin ne välipätkät, jotka ei oo täyspitkiä jää käyttämättä, jos aikoo saada raidat kohdalleen. Sellasia muutaman metrin pätkiä..jihaa..
    - värjäyspätkien pituus heittelee hieman (sukassa about kerroksella), joten ei voi luottaa raitoihin vaan on laskettava kerrokset. Tässä vaiheessa oon jo luovuttanu täysidenttisyyden sukkien kohdalla.
    - pinkin ja sinisen vaihtumiskohta on RUMA ja varsinkin jos se yllärispylläris osuu näkyvälle paikalle (tuo kuva näyttää paremmalle kuin mitä vaihto on luonnossa). Sama oranssin ja vihreän välissä, mutta sei oo ihan niin paha.

    Derea kommentoi langan solmuisuutta, mulla oli sen suhteen perfecto kerä, mutta noita väripilkkuja on vähän siellä sun täällä..ei tosin häirääviä.

    Ja se isoin ärsytys kaiken mukavuuden ja nopeuden keskellä.. eihän se kerä riittäny. Tuossa on nyt se mitä on jäljellä; purkupätkiä, melkein yks kerta kaikkia raitoja kerällä, vajaa pinkki ja yks kokonainen sukka sekä toisesta reilu puolet vartta. Ja mä kun kuvittelin saavani ne maanantaina jalkaan. Ääääääääh. Joutuu venyy ja ehkä tiistaina sit..

    Ohje Omppuun

    Lankana Kitten Mohair väri omenanvihreä (8715), 70-80 g.
    Puikot 5,5 m
    Huivin mitat 34 cm x 190 cm.
    Lankana ja puikkoinahan voi käyttää mitä tahansa, leveys ja pituus riippuvat niistä, sekä käsialasta. Kuviokertoja lisäämällä tai vähentämällä saa myös oman variaation.

    Huivissa on neljä kuviokertaa horseshue-pitsimallia. Kuviokerran leveys on 10 + 1 s ja korkeus 8 krs.

    Luo 45 s. Neulo 2 krs oikein.

    Huivin molemmissa reunoissa neulotaan aina kaksi silmukkaa oikein sekä oikealla, että nurjalla puolella (merkitty tuohon pitsineuleohjeeseen).

    Pitsineule
    1. krs: reunasilmukat 2 o, 1 o, *langankierto, 3o, nosta neulomatta 1 s neulo 2 o yhteen nosta neulomatta otettu silmukka näiden yli, 3 o, langankierto, 1 o*. Toista * * vielä kolme kertaa, reunasilmukat 2 o.
    2. krs (np): reuna 2 o, kaikki nurin, reuna 2 o
    3.krs: reuna 2 o, 1 n * 1 o,lk, 2 o, nosta neulomatta 1s neulo 2 o yhteen nosta neulomatta otettu silmukka näiden yli, 2 o, lk, 1 o, 1 n*. Toista * * vielä kolme kertaa, reunasilmukat 2 o.
    4. krs (np): reuna 2 o, *1 o, 9 n*. Toista * * vielä kolme kertaa (oikealle puolelle syntyy hevosenkenkien väliin tässä nurja kerros) 1 o, reuna 2 o. (koko kerros siis lyhyesti 2+4x(1+9)+1+2=45).
    5. krs: reuna 2 o, 1 n * 2 o, lk, 1 o, nosta neulomatta 1 s neulo 2 o yhteen nosta neulomatta otettu silmukka näiden yli, 1 o, lk, 2 o, 1n* Toista * * vielä kolme kertaa, reunasilmukat 2 o.
    6.krs (np): sama kuin 4.
    7. krs: reuna 2 o, 1 n * 3 o, lk, nosta neulomatta 1 s neulo 2 o yhteen nosta neulomatta otettu silmukka näiden yli, lk, 3 o, 1 n* Toista * * vielä kolme kertaa, reunasilmukat 2 o.
    8.krs(np): reuna 2 o, kaikki nurin, reuna 2 o.

    Toista tätä kuviokertaa kunnes huivi on sopivan mittainen (oma Omppu on 190 cm 35 kuviokerralla)

    Neulo 2 krs oikein.
    Päättele.

    Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...